Hankintadirektiivi muuttuu – millaisia muutoksia on tulossa?
KOMISSIO ON JULKAISSUT UUDET EHDOTUKSET HANKINTADIREKTIIVEIKSI
Huom! – katso ajantasaiset päivitykset aiheesta Hankintadirektiivien uudistus – sivultamme
Tässä vaiheessa on tärkeää, että julkisten hankintojen parissa työskentelevät hahmottavat muutosten pääkohdat ja arvioivat omia tarpeitaan muutosten pohjalta: ovatko muutokset hyväksyttävissä vai pitäisikö niihin esittää muutoksia. Nyt on vielä mahdollista vaikuttaa direktiivien sisältöön.
Olemme valinneet mielestämme tärkeimmät tulossa olevat muutokset tähän yhteenvetoon. Tämä lista varmastikin päivittyy ja muuttuu tässä direktiivien sisällön tarkentuessa, mutta melko selvää on, että nämä tässä listatut isot kysymykset tulevat pysymään keskustelussa ihan loppuun saakka.
Direktiiviluonnokset on julkaistu joulukuussa 2011 ja tavoitteena on, että ne astuisivat voimaan jo 2012 vuoden lopussa. Kokonaisuus muuttuu merkittävästi ja edessä on siis kokonaan uusien direktiivien omaksuminen ja käytäntöön vieminen lähivuosina. Kotimaisen lain muuttamiseen jäisi n. kaksi vuotta aikaa.
On ehdotettu, että jatkossa meillä on klassinen direktiivi ja erityisalojen direktiivi kuten nytkin, mutta lisäksi myös käyttöpalveluista eli konsessioista on annettu direktiiviluonnos. Käyttöpalveluita ovat mm. nuohouspalvelut, koulun valokuvauspalvelut ja vastaavat.
Muutoksia hankintadirektiiviin (klassinen):
1 B-lista poistetaan käytöstä ja nykyisen B-listan kaikki palvelut tulevat EU-kilpailun piiriin. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin ja muutamaan muuhun hankintaryhmään on määritelty oma kynnysarvonsa, joka on 500.000 euroa. Tässä ryhmässä olisi myös kevyemmät menettelyt kuin muissa hankinnoissa, mutta kilpailutus pitäisi kuitenkin tehdä EU:n laajuisesti.
2 Uudet In-house määritelmät: Suomen hankintalaissa on ns. in-house pykälä, mutta voimassa olevassa direktiivissä ei ole määritelty sidosyksikköhankintoja. Direktiivin määritelmät laajentavat in-house hankintojen mahdollisuutta. Käytännössä nämä hankinnat jäävät hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Myös yhteistyöhankinnat on tietyin edellytyksin suunniteltu jätettävän lain soveltamisalan ulkopuolelle.
3 Suuret hankintakokonaisuudet pitäisi jatkossa jakaa osiin, kun kyse on arvoltaan merkittävistä hankinnoista. Käytännössä tavoitteena on, että tällä mahdollistettaisiin pk-yritysten pääsy paremmin kilpailuihin mukaan. Hankinnan osittaminen olisi mahdollista jättää tekemättä vain erityisillä perusteilla.
4 Menettelypuolelle on ehdotettu useita uudistuksia. Muut kuin keskushallintoviranomaiset voisivat julkaista hankintailmoituksen ennakkoilmoituksena. Neuvottelumenettelyä on muutettu vapaammin käytettäväksi, mutta toisaalta neuvottelumenettelyn neuvotteluvapautta on kavennettu. Uutena menettelynä esitellään innovaatiokumppanuus ja uutena hankintatekniikkana sähköiset luettelot. Dynaamisen hankintajärjestelmän käyttötapaa on pyritty yksinkertaistamaan.
5 Yhteishankintayksiköille esitetään velvollisuutta ja mahdollisuutta kansainvälistyä. Yhteishankintayksiköiden kilpailutuksiin pitäisi antaa mahdollisuus osallistua rajojen yli eli esim. Hansel Oy:n kilpailutukseen pitäisi päästä osallistumaan vaikkapa Tukholman kaupungin hankintayksiköistä.
6 Ehdotuksessa on useita uusia ehdotuksia yritysten soveltuvuuden tarkastukseen: yrityksillä olisi jatkossa ns. hankintapassi, jolla soveltuvuus voitaisiin automaattisesti osoittaa, liikevaihtovaatimukselle olisi katto, joka olisi enintään kolme kertaa hankinnan arvo, hankintayksikön pitäisi jatkossa edellyttää vakuutusta tiettyjen lainvastaisuuksien pois sulkemiseksi ja mm. sosiaaliturva- ja veromaksujen laiminlyönnistä seuraisi automaattinen yrityksen pois sulku kilpailusta.
7 Jokaisen jäsenmaan olisi mahdollista määritellä, että tietyissä hankinnoissa ei voida vertailla pelkkää hintaa, vaan vertailu olisi tehtävä aina kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Lisäksi esitellään elinkaarikustannusten vertailuperuste, josta on laadittu oma artiklansa.
8 Sopimuksen muuttamisen rajat määritellään direktiivissä. Tähän saakka sopimusaika on jäänyt pääasiassa sääntelemättä eli laissa ja direktiivissä ei ole ollut määritelmää sopimuksen muuttamisesta. Asia on ollut EU-tuomioistuimen ratkaisujen varassa (mm. ns. Pressetext- ratkaisu), mutta nyt ratkaisun periaatteet on kirjattu direktiivin artiklaan. Käytännössä merkittäviä sopimusmuutoksia ei voi tehdä siten, että kilpailutettu kokonaisuus muuttuu. Jos muutokset ovat olennaisia, kyseessä on laiton suorahankinta. Tämä periaate on suoraan sovellettavaa oikeutta jo nyt EUTI:n ratkaisujen perusteella, mutta direktiivi vahvistaa vallitsevan oikeustilan.
9 Jäsenvaltioiden olisi perustettava valvontaviranomainen, jolle on ehdotettu todella kattava tehtäväkenttä. Viranomainen toimisi julkisten hankintojen yleisenä neuvojana, ohjeistajana, valvojana, valitustahona sekä komission yhteyspisteenä.
TEM ottaa vastaan kommentteja direktiiviehdotuksesta osoitteessa julkisethankinnat@tem.fi
Lausuntoja ja kommentteja on esitetty jo useita monista Euroopan maista. Sivultamme on luettavissa mm. Professori Sue Arrowsmithin ehdotus sekä CEMR:n kommentti.