Huutokilpailuja ja näennäisosallistamista? – Oikeat menetelmät varmistavat loppukäyttäjien osallistamisesta saatavat hyödyt  

Julkaisin 26.4.2022 blogin siitä, miten loppukäyttäjien osallistaminen hankintaprosessin eri vaiheissa voi säästää julkisia varoja. Kerroin samalla tulevasta uudesta koulutuksestamme, jonka sisältöön voi esittää ehdotuksia ja ajatuksia. Kiitän kaikista tähän mennessä saamistani kommenteista! Mikäli tämä toinen blogitekstini herättää vielä uusia ajatuksia, voit edelleen laittaa kommentteja osoitteeseen jari.nieminen@ptcs.fi.  

Osallistamisen hyödyt pohdituttavat 

”Mitä siitä on hyötyä?” – ”Maksaako vaivaa?” – ”Miten varmistan, ettei osallistamisesta tule vain huutokilpailu?” 

Nämä kysymykset nousevat useimmiten esiin, kun puhutaan loppukäyttäjien osallisuuden lisäämisestä hankinnoissa. Kysymykset ovat mielestäni hyvin relevantteja. Osallistamisesta saatavat hyödyt riippuvat paljolti siitä, miten hyvin prosessi on fasilitoitu ja toimivatko valitut menetelmät kyseiseen tilanteeseen. Menetelmien valinnalla voidaan esimerkiksi estää se, ettei erilaisten tai erityisesti vastakkaisten näkökulmien esittämisestä pääse syntymään huutokilpailua.  

Tavallisena kansalaisena olen kohdannut myös näennäisosallistamista eli olen ”muka” saanut mahdollisuuden vaikuttaa asiaan, jonka lopputulos itseasiassa on jo päätetty ennalta. Väitän, että näennäisosallistamiseen on helppo sortua, jos aikaa ja oikeita työkaluja ei ole käytettävissä. Hyvää tahtoa usein on, mutta se ei yksin välttämättä riitä. On hyvä huomata, että tällainen näennäisosallistaminen syö uskottavuutta niiltä prosesseilta, joissa aidosti halutaan huomioida loppukäyttäjänäkökulma. Eihän sorruta tähän? 

Mutta maksaako vaivaa? Se riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon on valmis panostamaan. Kuten hankintamenettelyissä ylipäätään, eivät ponnistelut hyvästä tahdosta huolimatta aina tuota hyvää lopputulosta. Mielestäni onkin siis täysin mahdollista, että osallistamisesta ei saada aikaan sellaisia hyötyjä, jotka maksaisivat vaivan – ainakaan ensimmäisellä kerralla. Mutta ensin täytyy ehdottomasti kuitenkin kokeilla ja antaa uusille osallisuuden muodoille mahdollisuus. 

Hankintalaissa ei juurikaan oteta kantaa loppukäyttäjien osallistumismahdollisuuksiin hankinnoista päätettäessä, joten miksi kiinnittäisimme tähän huomiota? Kyse on mielestäni ensisijaisesti hankintayksikön omasta halusta ja tahdosta tehdä asioita loppukäyttäjälähtöisesti ja pyrkiä kohti parempaa vaikuttavuutta. Tiesithän, että hankintalaissa on kuitenkin asetettu velvoitteita loppukäyttäjien osallistamiselle ja kuulemiselle sote-hankinnoissa? 

Velvoitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa 

Hankintalain 108 §:ssä on säädetty sote-palveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintojen osalta erityistekijöistä, jotka hankintayksikön on huomioitava hankinnoissaan. Lainsäätäjä on pykälää säätäessään halunnut kiinnittää hankintayksiköiden huomiota siihen, että sote-palvelut ovat keskeisesti asiakkaita varten tuotettavia palveluja. Tämän vuoksi hankintayksiköillä on velvollisuus huomioida kyseisiä palveluita koskeva substanssilainsäädäntö ja palvelun käyttäjien tarpeet näitä hankintoja tehdessään. Vastaavanlaista velvoitetta ei ole asetettu muiden hankintojen osalta. 

Palvelun käyttäjien kuulemiselle on lisäksi asetettu erityisiä vaatimuksia sosiaali- ja terveyshuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Hankintalain 108 §:ään otetulla säännöksellä onkin haluttu korostaa sitä, että hankintayksikön tulisi jo esimerkiksi hankinnan suunnitteluvaiheessa huomioida kyseisten palveluiden käyttäjät ja näiden mahdolliset erityistarpeet. Hankintayksikön olisi siis otettava huomioon myös substanssilainsäädännöstä tulevat velvoitteet, mukaan luettuna palvelun käyttäjien oikeuksien toteutuminen kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien osalta, jos palvelut järjestetään hankkimalla ne kilpailuttamalla.  

Vaikka hankintalaki ei edellytä palveluiden käyttäjien kuulemista muissa hankinnoissa, on oikeanlaisilla osallistumismenetelmillä mahdollista saavuttaa tismalleen samoja hyötyjä kuin sote-hankinnoissa – eli tarpeeseen perustuvia hankintoja, jotka palvelevat asiakastarvetta parhaalla mahdollisella tavalla.  

Mitkä menetelmät toimivat juuri minun hankinnassani?  

Lienee itsestään selvää, että kaikki osallistamisen menetelmät eivät sovi kaikkiin tilanteisiin tai hankintoihin. Monimutkaisessa hankinnassa osallistujille on annettava enemmän taustatietoa, jotta he voivat muodostaa asiasta järkevän näkemyksen ja esittää sen hankintayksikölle siten, että siitä on myös hyötyä. Myös osallistamisen vaiheita voi tilanteesta riippuen olla useita, joista jokaiseen voi olla tarpeen valita erilainen menetelmä. 

Omiin tarpeisiisi sopivan menetelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota useisiin tekijöihin, joihin tulen pureutumaan tarkemmin tulevassa koulutuksessa.  

Koulutuksen ajankohta on lyöty lukkoon!  

Loppukäyttäjän osallistaminen hankintoihin -webinaari järjestetään tiistaina 20.9.2022 klo 12.00 alkaen. Koulutuksen kesto on noin 3 tuntia. Merkitse ajankohta omaan kalenteriisi jo nyt. Julkaisemme kurssin tarkan sisällön PTCS:n koulutuskalenterissa piakkoin. Pysy siis kuulolla.  

Koulutuksessa keskitytään loppukäyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin julkisten hankintojen suunnittelussa. Kouluttajana kurssilla toimii asiantuntija, HTM Jari Nieminen, joka on myös kirjoittanut tämän blogin. 

PTCS:lta saat apua kaikissa julkisten hankintojen kysymyksissäsi – myös hankintojen vaikuttavuuden lisäämisessä 

Autamme mielellämme, mikäli haluat saada vaikuttavampia hankintoja kehittämällä loppukäyttäjien osallisuutta ja ottamalla käyttöön uusia osallisuuden menetelmiä hankintaprosesseissasi. Ota yhteyttä Laura Mäkeen, tai lähetä viesti info@ptcs.fi, niin keskustellaan, miten voisimme olla avuksi. 


Tags: Julkiset hankinnatkoulutusloppukäyttäjäOsallistaminen

Arkisto: Huutokilpailuja ja näennäisosallistamista? – Oikeat menetelmät varmistavat loppukäyttäjien osallistamisesta saatavat hyödyt