Nykyisessä julkisuuslaissa on liikaa tulkinnan varaa

Valtioneuvoston kesäkuussa 2019 julkaisemasta julkisuuslakia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että lainsäätäjällä on vahva tahto laajentaa julkisuuslain soveltamisalaa, jotta laissa olevat tulkinnalliset epäselvyydet saadaan korjattua. Epäselvää tällä hetkellä on esimerkiksi se, sovelletaanko julkisuuslakia asiakirjoihin, jotka ovat syntyneet hankintalain mukaistenmutta julkisuuslain soveltamisalaan kuulumattomien hankintayksiköiden tarjouskilpailuissa. Nykyisellään laki jättää tulkinnanvaraiseksi myös sen, onko hankintapäätöksellä julkisten varojen käytöstä tehtävä päätös julkisen vallan käyttöä? Jos tulkitaan, että on, tulevatko valtion tai kuntien omistamat yhteisöt näin ollen myös julkisuuslain soveltamisen piiriin nykyisen lain nojalla?

Hankinta-asiakirjojen julkisuus

Julkisten varojen käytön valvonnan näkökulmasta varojen käytön tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Joidenkin hankintayksikköjen, kuten kuntien, osalta julkisuuslain soveltaminen on yksiselitteistä ja hankinta-asiakirjat ovat lähtökohtaisesti yleisöjulkisia Tällöin median edustajan tai tavalliseen kuntalaisen esittäessä hankintayksikölle hankinta-asiakirjoja koskevan tietopyynnön, tiedot lähtökohtaisesti luovutetaan, ellei tiedon antamisen epäämiselle tai rajoittamiselle ole lainmukaisia perusteita. Näin toimiessa turvataan, että julkisuusperiaatteen mukainen avoimuus toteutuu, kun myös ulkopuoliset pääsevät arvioimaan hankintoja ja julkisten varojen käyttöä. Mutta esimerkiksi kuntien ja valtion omistamien osakeyhtiöiden osalta tilanne on monimutkaisempi kuten mainitussa selvityksessäkin todetaan. Kysymyksiä herää ainakin siitä, miten avoimuutta pitäisi vaalia siinä tapauksessa, kun hankinta-asiakirjat vaikuttavat jäävän julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle? Saako hankintayksikkö edes luovuttaa tietoja, jos lain soveltamisen tulkinnassa on epäselvyyttä?

Miten hankintayksikön pitäisi menetellä epäselvissä tilanteissa?  

Jo nykyisellään osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että yhtiöjärjestykseen voidaan lisätä määräyksiä toiminnan avoimuudesta. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole selvityksen mukaan valtionyhtiöissä juurikaan käytetty. Se, että hankintayksikkö ei kuulu organisaationa julkisuuslain soveltamisalan piiriin, ei estä sitä toimimasta julkisuusperiaatteen mukaisesti. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Hansel Oy sekä Oy Apotti Ab. Nämä valtion ja kuntien omistuksessa olevat osakeyhtiöt eivät kuulu julkisuuslain soveltamisalaan, mutta ne ovat silti omalla toiminnallaan edistäneet julkisten varojen käyttöön liittyvää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Jos julkisuuslain soveltaminen jää epäselväksikannattaisi tietojen luovuttamista arvioida lähtökohtaisesti julkisuuslain salassapitosäännösten nojalla. Julkisuuslain mukaisia salausperusteita ovat esimerkiksi liike tai muut elinkeinosalaisuudetNäin kannattaa toimia ainakin siinä tapauksessa, joissa tietopyynnön esittäjä väittää olevansa asianosainen, vaikka ei olisi tarjouskilpailuun osallistunutkaan. Asianosaisasema voi nimittäin syntyä myös muulla perusteella, kuten ratkaisuista MAO:225/19 (Julkiset-tiivistelmä)MAO:354/18 (Julkiset-tiivistelmä) sekä MAO:267/18 (Julkiset-tiivistelmä) käy ilmi.   

Lisäksi kannattaa muistaa myös se, että vaikka hankintayksikkö ei kuuluisikaan julkisuuslain soveltamisalan piiriin, ei se tarkoita, ettei julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävän hankintayksikön järjestämän tarjouskilpailun asiakirjojen sisältämään tietoon voitaisi soveltaa julkisuuslakia. Kysymystä on käsitelty tuoreessa KHO:n ratkaisussa 2018:164. Tapauksessa oikeus katsoi, että julkisuuslain soveltamisalaan kuulumattoman hankintayksikön palveluhankinnoista tehty muistio piti luovuttaa tietopyynnön esittäjälle, kun tietopyyntö esitettiin hankintayksikön sijaan viranomaiselle (kunta), vaikka hankintayksikkö (kunnan omistama osakeyhtiö) ei julkisuuslain soveltamisalaan kuulunutkaan. Tiedon julkisuutta arvioitiin siis sen mukaan, kenen hallussa tietoa sisältävä asiakirja oli, eikä julkisuutta voitu rajoitta siksi, että asiakirjan tieto on syntynyt julkisuuslain soveltamisalaan kuulumattoman yhteisön toiminnassa.

PTCS:n JulkiSet-palvelun tilaajat voivat tutustua tarkemmin yo. tapauksesta tehtyyn tiivistelmään ja muihin kiinnostaviin oikeustapauksiin Julkiset.fi-sivustolla

Huom! Sivustolle vaaditaan käyttäjätunnukset, jotka saat tilaamalla vuosimaksullisen JulkiSet-tietopalvelumme. Lue lisää palvelusta ja tee tilaus. 

Julkisten hankintojen läpinäkyvyydestä tulossa kirja 

Julkisten hankintojen läpinäkyvyydestä Euroopan unionissa on tekeillä kirja ”Transparency in EU Procurements ­ – Disclosure Within Public Procurement and During Contract Execution”, jonka Suomea koskevan osuuden on kirjoittanut asiantuntijamme Pilvi Takala. Kirjassa käsitellään muun muassa, miten hankintojen läpinäkyvyys on huomioitu lainsäädännössä eri EU-maissa.

Jos hankintojen julkisuus mietityttää, pyydä meiltä apua lain tulkitsemisessa. Ota yhteyttä Laura Mäki tai lähetä viesti

Tekstin on kirjoittanut harjoittelija Jarkko Palokangas.

 


Tags: avoimuusjulkisuuslakiläpinäkyvyys

Arkisto: Nykyisessä julkisuuslaissa on liikaa tulkinnan varaa