Palveluiden muuttaminen vaikuttavuusperusteiseksi vähentää työttömyyttä

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on 14.4.2021 julkaissut kirjoittamani EVA Analyysin, jonka aiheena on ”Sitkeästi työttömät”. Käyn analyysissäni datan pohjalta läpi työttömyyden rakennetta ja esitän useita ratkaisuja sitkeän työttömyyden vähentämiseksi. Yksi ehdotuksistani on palveluiden muuttaminen vaikuttavuusperusteiseksi.

Nyt varmaan mietit, mitä muutoksella kohti vaikuttavuusperusteisuutta oikein tarkoitetaan. Käytännössä voisi sanoa, että muutos kohti vaikuttavuusperusteisuutta tarkoittaa, että kun nykyisellään palveluiden peruslogiikka tottelee enemmän sitä mitä tehdään, niin tulevaisuudessa raha liikkuu sen perusteella, mitä saadaan aikaiseksi.  

Mitä minun siis pitäisi käytännössä tehdä?  

1. Maksa tuloksista. Perinteisesti palveluhankinnoissa on korostettu suoritteiden ostamista. Niiden sijaan palveluhankintojen maksuperusteeksi on pyritty yhä useammin määrittelemään tulokset. Raha liikkuu vasta sitten, kun tulokset on todennettu. Tulospalkkio kannattaa sitoa hankitun palvelun myötä säästyneisiin etuuksiin tai kertyneisiin veroihin. Sitkeästi työttömien tapauksessa työttömyysetuuksiin ja ansiotuloveroihin.
    
2. Määritä omat tavoitteensa eri ryhmille. Asetelman luomisessa tulisi huomioida palvelun kohteena olevien ryhmien erilaiset lähtötilanteet, kuten sitkeästi työttömien tapauksessa työllistymisen todennäköisyys verrattuna helposti työllistettäviin. Helposti työllistettävän hintalapun pitäisi aina olla pienempi kuin vaikeammin työllistettävän. Helposti työllistettävän osalta työllistämisen tulospalkkio kannattaa maksaa vain säästyneiden eurojen perusteella, Vaikeasti työllistettävän kohdalla kannattaa puolestaan maksaa siitä, että yksikin työllistymistä heikentävä tekijä häviää, kun hän saa työkokemusta tai ohjautuu koulutukseen, josta saa tutkinnon.
3. Huomioi ulkoiset tekijät. Jotta suhdanne- ja muut ulkoiset tekijät tulevat huomioiduiksi, kannattaa tutkimus- ja verrokkiasetelma miettiä huolella. Sitkeästi työttömien tapauksessa yleiset, taloussuhdanteisiin ja esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät muutokset vaikuttavat työllistymiseen.

Työllisyyspalvelut ovat toki vain yksi esimerkki. Vaikuttavuusperusteisten palveluiden käyttöönotto on mahdollista muillakin toimialoilla. Ja on sitä jo monella saralla toteutettukin. On kuitenkin epärealistista ajatella, että voisimme muuttaa kaiken vaikuttavuusperusteiseksi yhdessä yössä. Siksi tarvitsemme kokeiluja.  

Ajatus kokeiluista ei ole uusi. Esimerkiksi sitkeästi työttömien aseman parantamisen keinoja aikanaan pohtinut sosiaalipolitiikan suurmies Pekka Kuusi ehdotti jo 1960-luvulla perustavanlaatuista muutosta: ”On omaksuttava kokeellinen, toiminnan tuloksia kiinteästi seuraava ja tulosten mukaan joustavasti orientoituva työskentelytapa”. Ajatus oli terävä, mutta sen toteuttaminen käytännössä ei juurikaan tuolloin kuitenkaan edennyt.  

Kokeilut eivät aiemmin tukehtuneet varmastikaan tahdon puutteeseen, vaan enemmänkin datan puutteeseen. Tänä päivänä tulorekisteri tekee mahdolliseksi sen, mistä Pekka Kuusi haaveili 1960-luvulla. 2020-luvulla meillä on aivan uudenlaiset mahdollisuudet hyödyntää dataa ja analytiikkaa osana palveluja. Data takaa sen, että nyt – vihdoin – vaikuttavuusperusteisuus tulee etenemään.  

Tekstin on laatinut Jussi Pyykkönen.