Allianssimalli ja kevyt-allianssi

Allianssimallista on puhuttu ja uutisoitu melko ahkerasti viime vuosien aikana. Allianssit ovat onnistuneet alittamaan asetetun budjetin tai ylittämään tavoitellun laatutason. Suomessa allianssimallia on hyödynnetty erityisesti laajojen rakennusurakoiden hankinnassa. Allianssi on kuitenkin myös toimiva väline palveluiden ja ICT-hankkeiden toteutusmuotona. Ks. esim. Tampereen Rantatunnelia koskeva uutinen, Tesoman hyvinvointipalvelua koskeva uutinen ja Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmää koskeva uutinen.

Mistä on kysymys? Perinteisissä  sopimuksissa sovitaan asian toteuttamisesta sopimuksen mukaista kiinteää hintaa vastaan. Kun homma tai osa siitä on tehty, raha vaihtaa omistajaa. Perinteisistä  sopimussuhteista (”sinä vastaat tuosta ja minä vastaan tästä”) poiketen allianssimallissa osapuolet muodostavat hanketta varten yhteisen organisaation, työskentelevät tiiviisti yhdessä ja vastaavat myös lopputuloksesta yhdessä. Allianssimallin ytimessä on  kannustinjärjestelmä. Se on laaditaan site, että se ohjaa allianssin toimintaa sekä eurojen että laadun osalta. Allianssimallissa asetetaan tyypillisesti tavoitekustannus, johon allianssi pyrkii. Tavoitekustannuksen alittaminen tietää kaikille osapuolille lisäeuroja lompakkoon, kun taas tavoitekustannuksen ylittäminen vähentää euroja kaikkien lompakosta.

PTCS on kehittänyt ”kevyt-allianssimallin”, joka yhdistelee perinteisen allianssimallin etuja, mutta on rakenteellisesti kevyempi ja hyödynnettävissä myös pienemmissä hankinnoissa. Kevyt-allianssi rakentuu tavoitekustannuksen, tulosten seurannan sekä ketterän sopimusmallin ympärille. Myös kevyt-allianssissa riskit jaetaan. Kun tilaaja hyötyy, niin se näkyy palveluntuottajalle merkittävänä palkkiona.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!