Hankintalakiuudistus etenee – Talousvaliokunnan mietintö valmis

Talousvaliokunta antoi mietintönsä hallituksen esityksestä hankintalain muuttamiseksi 27.5.2026 TaVM 16/2026 vp | Valtiopäiväasiakirjat | Eduskunta. Mitä muutoksia talousvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen? Miten käy sidosyksikköhankinnoille ja ehdotetulle 10 % omistusosuusvaatimukselle? Entä millaisia siirtymäaikoja lakiin on ehdotettu?

Sidosyksikköhankintoihin tulossa 10 % omistusoikeusvaatimus

Talousvaliokunta kannatti hallituksen esitystä sidosyksikkösääntelyn tiukentamisesta, eikä tehnyt hallituksen esitykseen tältä osin muutoksia. 10 % omistusosuusvaatimus jäi eikä uusia poikkeuksia lainkohdan soveltamisalaan tullut. Sidosyksikköaseman syntyminen edellyttäisi siis nykyisen säätelyn lisäksi, että hankintayksikkö omistaa sidosyksiköstä vähintään 10 % omistusosuuden.

Muutamia täsmennyksiä 15 §:ään kuitenkin tuli:

”Talousvaliokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi niin, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, että sidosyksikköjen vähimmäisomistusvaatimus koskee vain osakeyhtiömuotoisia sidosyksikköjä.” 

In-house sisters -myynnit ja käänteinen in-house-hankinta

Hankintalain 15 § 6 momentissa säädetään, että lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä (ns. käänteinen sidosyksikköhankinta) tai saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä (ns. in-house sisters -hankinta). Tämän osalta talousvaliokunta ehdottaa täsmennystä seuraavasti:

Lisäksi valiokunta ehdottaa voimassa olevan lain mukaista käänteisiä sidosyksikköhankintoja ja sisarhankintoja koskevaa pykälän nykyistä 6 momenttia täsmennettäväksi niin, että kilpailutusvelvoitetta ei sovelleta käänteisiin sidosyksikköhankintoihin ja sisarhankintoihin tilanteissa, joissa laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä toimiva sidosyksikkö tekee hankinnan siihen yksin määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä tai saman hankintayksikön yksinomaisessa määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Näin säännöksestä käy selkeästi ilmi, että hankintadirektiivin (2014/24/EU) 12 artiklan edellyttämällä tavalla pykälän 6 momentin mukaista sidosyksikköpoikkeusta ei sovelleta niihin sidosyksiköihin, joissa on enemmän kuin yksi omistaja.”

Sidosyksikkösääntelyä koskevat siirtymäsäännökset

Talousvaliokunta ei ehdota muutoksia myöskään siirtymäsäännöksiin sidosyksikkösääntelyn osalta, joten nämä ehdotukset tulevat täysistunnon käsittelyyn:

• Sidosyksikön vähimmäisomistusosuutta koskevaa säännöstä sovellettaisiin 1. päivästä heinäkuuta 2027.
• Uusia 15 §:n mukaisia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltä voi tehdä 30.9.2026 asti. Näiden kesto voi olla korkeintaan yksi vuosi.
• Jos 15 §:n 2 momentissa säädetty edellytys sidosyksikön käytölle ei täyty, hankintayksikkö voi hyödyntää ennen tämän lain voimaantuloa sidosyksikkönsä kanssa tekemää sopimusta 30 päivään kesäkuuta 2027 asti.
• Sidosyksiköihin, joiden pääasiallisena tarkoituksena olisi tuottaa lakisääteisiä välittömästi henkeä ja terveyttä ylläpitäviä terveydenhuollon palveluja tai terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittuja terveydenhuollon keskitetyn erikoisosaamisen palveluja tai tällaisten palvelujen tuottamiseen välittömästi liittyviä ICT-järjestelmiä, kuten erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä toiminnanohjausjärjestelmiä tai sähköisen asioinnin palveluja, sidosyksiköiden omistusosuutta koskevaa vaatimusta sovellettaisiin 1. päivästä lokakuuta 2029 lukien. Tässä poikkeuksessa kyse on hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien lääketieteen erikoisalojen ja niihin liittyvien lääketieteellisten palvelujen tuottamiseksi perustetuista sidosyksiköistä. Tällaisia olisivat esimerkiksi lakisääteisistä perus- ja erikoissairaanhoidon tai suunterveyden palveluista tai tällaisten palvelujen tuottamiseen välittömästi liittyvistä palveluista, joiden tuottaminen edellyttäisi lääketieteen erikoisosaamista ja -välineistöä. Tällaisiin lakisääteisiin palveluihin sisältyvät kuvantaminen, laboratoriopalvelut ja erikoiskirurgiaan liittyvät palvelut. Pidemmän siirtymäajan piiriin kuuluva sidosyksikkö voisi tuottaa myös lakisääteisten perus- ja erikoissairaanhoidon tai suunterveyden palvelujen tuottamiseen välittömästi liittyviä ICT-järjestelmiä kuten tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät. Tällainen sidosyksikkö ei kuitenkaan voisi tarjota 15 §:n sidosyksikkösääntelyn nojalla omistajilleen teknisiä tukipalveluita kuten siivous, ruokahuolto tai taloushallinnon palveluja tai yleisiä perustietotekniikan palveluja.
• Yleinen (toimialariippumaton) poikkeus siirtymäsäännöksiin: Mikäli sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuisi hankintayksiköille kohtuuttomia seurauksia tai sopimuksen irtisanomiseen liittyisi merkittäviä taloudellisia tai muita riskejä, hankintayksikkö voisi hyödyntää olemassa olevia sidosyksikkönsä kanssa tekemiään sopimuksia 30.6.2030 saakka.
• Poikkeukseen vetoaminen edellyttää ilmoitusta Valtiokonttorille 30.9.2026 mennessä, muutoin irtisanottava 1.7.2027 mennessä. Hankintayksikköjen tulisi siis melko nopeasti kartoittaa tarpeensa vedota tähän poikkeukseen, sillä hallituksen esityksen perusteella hankintayksiköllä on varsin laaja perusteluvelvollisuus, jos tällä perusteella haluaa vedota pidempään siirtymäaikaan. Mikäli hankintayksikkö ei tee tätä ilmoitusta, tulisi sen irtisanoa sopimus päättymään yleisen määräajan puitteissa viimeistään 30.6.2027.
• Valtiokonttori tulee ylläpitämään verkkosivua hankintayksiköiden ilmoittamista sopimuksista ja niiden ilmoittamista perusteista sopimuksen pidemmän siirtymäajan käyttämiselle. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla olisi toimivalta harkita yksittäistapauksessa edellytyksiä käynnistää yksityiskohtaisemmat valvontatoimenpiteet voimassa olevan lain mukaisesti.

Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksiin täytyy ryhtyä pikaisesti, jos toiminta ei ole tällä hetkellä lain tulevan lain kanssa yhdenmukaista.

Ostolaskudatan avoimuus sidosyksiköissä

Mielenkiintoinen lausuma mietinnössä liittyi sidosyksikköjen ostolaskudatan avoimuuteen, josta todetaan näin:

”Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että pääosin osakeyhtiömuodossa toimivilla hankintayksiköiden sidosyksiköillä ei voimassa olevan lainsäädännön tai nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteella ole velvollisuutta julkaista ostolaskudataa tai toimittaa sitä keskitettyyn tietovarantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sidosyksiköiden kustannusrakenne, hankintakäyttäytyminen ja toiminnan tehokkuus jäävät läpinäkymättömiksi, ja niiden omistajaohjaus sekä poliittinen päätöksenteko tapahtuvat puutteellisen tiedon varassa.  

Valiokunta pitää tätä merkittävänä ongelmana, koska ilman ostolaskudataa ei voida objektiivisesti arvioida, ovatko sidosyksiköt kustannustehokkaita suhteessa markkinoihin. Toimintaan liittyy myös merkittävä riski kilpailun vääristymisestä ja hankintalain kiertämisestä, koska sidosyksiköt voivat muista yrityksistä poiketen toimia markkinoilta suljetussa ympäristössä ilman niiden toiminnan läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. Sidosyksikköjen ostolaskudata on tarpeen myös hankintojen suunnittelussa, kilpailutuksessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sidosyksikköjen kautta tehtävien hankintojen yhteenlaskettu arvo on noin 8—10 miljardia euroa vuodessa, eli erittäin merkittävä osa kaikista julkisista hankinnoista. Näin ollen sidosyksikköjen toiminnan tehokkuudella ja kilpailukäyttäytymisellä on merkittäviä vaikutuksia kansantalouden ja talouden kasvumahdollisuuksien näkökulmasta. Talousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on laajasti tuettu sidosyksikköjen ostolaskudatan julkisuutta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sidosyksikköjen ostolaskudata saatetaan viivytyksettä julkiseksi. 

Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteiden ja kilpailuneutraliteetin toteutumisen kannalta välttämättömänä, että sidosyksiköille asetetaan velvollisuus julkaista ostolaskudata ja toimittaa se hankintatietovarantoon samoin perustein kuin niiden omistajien. Lisäksi ostolaskudatan tulisi olla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan tulkita ilman erillisiä apuvälineitä (Valiokunnan lausumaehdotus 2).”

Lausumaehdotus kirjattiin tästä näin: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee viipymättä lainsäädännön, jonka perusteella sidosyksikköjen on julkaistava ostolaskudatansa ja toimitettava se hankintatietovarantoon samoin perustein kuin niiden omistajien. Toimitetun ostolaskudatan tulisi olla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan tulkita ilman erillisiä apuvälineitä.  

Tämä olisi merkittävä uudistus, joskin sen valmistelu alkaa vasta, joten aikaa menee ennen kuin tämä toteutuu.

Mietteitä talousvaliokunnan mietinnöstä

Talousvaliokunnan mietinnössä korostui näkemys siitä, että uudistuksella saavutetaan tehokkuutta ja parannetaan kilpailun edellytyksiä. Tiedotteen nimikin oli otsikoitu ”Talousvaliokunta tuo kilpailun julkisiin hankintoihin”, mikä nyt kuulosta hieman erikoiselta tai jopa yliampuvalta.

Valiokunta toteaa, että hallituksen ehdotukset lisäväät tehokkuutta, kilpailullisuutta ja kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa sekä edistävät laadukkaiden julkisten palvelujen toteutumista.

Isoja muutoksia siis on edessä sidosyksikkökentällä, eikä lain siirtymäsäännöksiin tullut lisäjoustoa.

Julkaisimme aiemmin myös koosteen hallituksen esityksen keskeisestä sisällöstä tähän blogiin: https://ptcs.fi/hankintalakiuudistus-etenee/ .

Kaikki oleellinen hankintalakiuudistuksesta – osallistu PTCS:n webinaariin tai tilaa meiltä Hankintalakibriiffi

PTCS:n juristien koulutuksessa käymme läpi tulevat uudistukset ja miten ne muuttavat käytännön tekemistä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan PTCS:n koulutuskalenterissa.

Jos organisaatiostasi on useampia osallistujia, tilaa meiltä oma Hankintalakibriiffi tiimikokoukseen tai osastopalaveriin. Briiffin pituus on sopimuksen mukaan 2-3 tuntia. Pyydä tarjous yhteydenottolomakkeella tai lähetä meille viesti kurssit@ptcs.fi.

Haluatko arvioida vaihtoehtoja sidosyksikkökysymyksiin liittyen?

PTCS:ltä saat apua, kun haluat arvioida vaihtoehtoja sidosyksikkökysymyksissä. Ole yhteydessä Pauliinaan tai Sailaan.