47 miljardilla eurolla julkisia hankintoja vuodessa
Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021
Valtioneuvosto on julkaissut Suomen julkisten hankintojen kokonaisvolyymiä ja hankinnoista tallennettua dataa kartoittaneen tutkimuksen. Tutkimusryhmässä olivat mukana VTT, Pellervon taloustutkimus PTT, Owal Group Oy sekä PTCServices Oy:stä Saila Eskola.
Tutkimusryhmän tekemän selvitystyön perusteella ilmeni, että vuonna 2018 hankintojen kokonaisarvo Suomessa oli noin 47 miljardia euroa. Summa siis osoittautui todellisuudessa merkittäväsi suuremmaksi, kuin EU-komission aiemmin tekemä arvio, joka oli noin 35 miljardia euroa per vuosi. Suurehkon erovaisuuden syytä selittää se, että komission kokonaisarviossa ei ollut mukana pienhankintoja eikä julkisyhteisöjen toisiltaan tekemiä ostoja.
Julkisten hankintojen kokonaisarvoa ei pystytä ilmoittamaan vain yhdellä yksiselitteisellä luvulla. Todellisuudessa kokonaisarvo riippuu siitä, mitä lukuja laskennassa otetaan huomioon. Vuoden 2018 tietojen perusteella julkisten hankintojen kokonaisarvo oli tuolloin 47 miljardia euroa. Tähän lukuun laskettiin mukaan pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat. Jos laskennasta poistetaan julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät ostot, saadaan julkisten hankintojen kokonaisarvoksi 31 miljardia euroa. Pelkästään kynnysarvot ylittävien hankintojen arvo puolestaan oli vuonna 2018 vain 15 miljardia euroa.
Työryhmän selvityksen tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostui luoda hankintojen kokonaisarvon laskennassa toistettava malli, jonka avulla julkisten hankintojen kokonaisarvoa pystytään jatkossa laskemaan mahdollisimman helposti.
Selvityksen mukaan julkisia hankintoja koskevan datan kerääminen on tänä päivänä jo jonkin verran parantunut muun muassa valtiohallinnon ostolaskudatan osalta. Aiemmin vain murto-osa kunnista julkaisi ostolaskujensa arvon avoimena datana. Hankintailmoituksissa olevat tiedota ovat avoimesti saatavissa Hilma palvelusta, mutta tarjouspyyntöasiakirjoissa oleva tieto löytyy pääsääntöisesti eri kilpailutusjärjestelmistä. Kaiken kaikkiaan hankintoja koskeva tieto pirstaloituu ja vain osa tiedoista on avoimesti saatavilla. Koska hankinnoista saadaan kuitenkin edelleen suhteellisen vähän avointa dataa, ehdottavat selvityksen tekijät kaiken hankintoja koskevan datan avaamista koko hankinnan elinkaaren osalta avoimessa datapankissa.
Tutustu myös aiheesta valtiovarainministeriön sivuilla julkaistuun artikkeliin Hankintoja koskevan datan saatavuudessa ja avaamisessa parannettavaa. Myös valtioneuvoston sivuilla on julkaistu tähän aiheeseen liittyvä artikkeli Kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen.
Tämän tekstin on kirjoittanut tutkimusryhmässä mukana ollut Saila Eskola, saila.eskola@ptcs.fi, joka vastaa mielellään tutkimukseen liittyviin kysymyksiin.
