Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2015

Sosiaalisten kriteerien käyttö sote-hankinnoissa

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut kiinnostavan selvityksen sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa.

Julkaisu on käytännönläheinen tietopaketti, jossa esitetään konkreettisia esimerkkejä, aitoja kokemuksia, onnistumisia ja ongelmia kymmenen erilaisen hankintayksikön sosiaalisesti vastuullisissa hankinnoissa.

Sote-hankinnoista sovelletuista sosiaalisista kriteereistä oppaassa on useita esimerkkejä, kuten seuraavat työllistämistä koskevat kriteerit:

• Päivähoitohankinnan kautta oppisopimuspaikkoja:
  Viisi päiväkotia kilpailutettiin Espoossa 5-7 vuodeksi. Palveluntuottajan piti sitoutua tarjoamaan seitsemän vuoden sopimuksen aikana kaksi oppisopimuspaikkaa ja viiden vuoden sopimuksessa yksi paikka. Sitoumuksen laiminlyönti sanktioitiin (5000 e/hlö)
• Ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työkokeilupaikkoja:
  Oulussa puitejärjestelyn palveluntuottajan piti sitoutua tarjoamaan työkokeilu- ja työssäoppimispaikkoja, jos palveluntuottajalle ohjautuu asiakkaita.
• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen: 
  Tampereella annettiin laatuvertailuun porrastetusti lisäpisteitä, jos työllistää vajaakuntoisen, vaikeasti työllistyvän tai pitkäaikaistyöttömän. Ks. porrastuksesta tarkemmin TEM:n selvitys s. 19.
• Kehitysvammaisten asumispalveluissa työllistäminen vertailuperusteeksi:
  Helsinkiä koskevassa esimerkissä tuottajan tuli 4-vuotisen sopimuksen aikana sitoutua työllistämään vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä vähintään 14 tuntia viikossa.

Muita oppaassa esiteltyjä sosiaalisia kriteerejä:

• Vertailussa annetaan lisäpisteitä siitä, että tarjoajalla on sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta suunnitelma, sen toteutuksesta seuranta ja yhteenveto. 
• Vähimmäisvaatimus ja sopimusehto, että palveluntuottaja sitoutuu edistämään ”positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia”, kuten vapaaehtoistyön edistämistä tai vajaakuntoisten työllistämistä, ja raportoi tästä vuoden välein.

Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa TEM:n verkkosivuilla.

Sote-hankintojen kannalta tärkeimpiä lakiuudistuksia

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, HE 164/2014)

• Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä.
• Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään.
• Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. 
• Uusi sosiaalihuoltolaki ja samassa yhteydessä annetut muut lakimuutokset tulivat pääsääntöisesti voimaan 1.4.2015. Kotipalvelua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin jo vuoden 2015 alusta. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevia lastensuojelulain muutoksia sovelletaan vuoden 2016 alusta. 
• Lisätiedot STM:n sivuilta

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (842/2014)

• Asetuksella korotetaan eräiden tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriä 9,4 prosenttia.
• Uudet asiakasmaksut tulivat voimaan 1. tammikuuta 2015.
• Terveydenhuollon maksukattoon kuulumattomien palvelujen maksuja ei koroteta lausunto- ja sakkomaksuja lukuunottamatta.
• Kunnat päättävät itse, perivätkö ne asiakasmaksuja enimmäismäärän. 
• Lisätiedot STM:n sivuilta

Perhehoitolaki (263/2015)

• Perhehoitoa järjestetään lastensuojelussa ja vammaisten sekä iäkkäiden henkilöiden palveluissa. 1.4.2015 voimaan tulleen lain tavoitteena on koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. 
• Lailla pyritään selkiyttämään perhehoidon sopimuksia, jonka vuoksi laissa on erotettu perinteinen toimeksiantosopimus perhehoidon järjestämissopimuksesta:
  
  1) Toimeksiantosopimus tehdään silloin, kun perhehoitoa koskeva sopimus tehdään suoraan kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä.
  
  2) Sopimus perhehoidon järjestämisestä tehdään silloin, kun kunta tai kuntayhtymä ostaa perhehoidon palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta tai kuntayhtymä solmii sopimuksen siinä laajuudessa kun tilanteeseen nähden on tarpeellista. 
• Lisätiedot Perhehoitoliiton sivuilta

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015)

• 1.4.2015 voimaan tulleen lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. 
• Lakia sovelletaan sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon palvelunantajiin niiden järjestäessä sosiaalihuoltoa tai antaessa sosiaalipalveluja. Laki koskee kaikkia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja niiden tallennustavasta ja tallennusalustasta riippumatta. 
• Laissa säädetään sosiaalipalvelujen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuista ja velvoitteista asiakastietojen käsittelyssä ostopalvelutilanteissa. Sosiaalipalvelujen järjestäjä asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjänä sekä palveluntuottaja niitä laativana ja muutoin käsittelevänä velvoitetaan määrittelemään kirjallisessa toimeksiantosopimuksessa, miten palveluntuottaja huolehtii asiakastietojen asianmukaisesta käsittelystä, rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä ja vastuista sekä salassapitovelvoitteiden noudattamisesta. 
• Lisätiedot Kuntaliiton sivuilta

Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta (939/2014) ja laki yleisestä asumistuesta (938/2014)

• Eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin tehdyllä muutoksella oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen selkeytetään siten, että asumistukien välinen valintaoikeus poistuu.
• Eläkkeensaajan asumistuki sidotaan selkeämmin eläkkeen saamiseen, jolloin myös 65 vuotta täyttänyt henkilö jatkaa yleisen asumistuen piirissä silloin, kun hän ei saa eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavaa eläkettä tai muuta etuutta.
• Uuden lain tavoitteena on yksinkertaistaa asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrittelyä. 
• Tuen myöntämisperusteista säädetään jatkossa kokonaisuudessaan lailla. Lakeja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä ja enimmäisasumismenojen osalta vuokrien muutosta mittaavalla tilastokeskuksen vuokraindeksillä. Lait tulivat voimaan 1.1.2015. 
• Lisätiedot STM:n sivuilta 

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (28.2.2014/148)

• Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1.5.2014. Vapaaehtoistoimintaa järjestävillä yhteisöillä on tietyin edellytyksin mahdollisuus tarkistaa vapaaehtoisten rikostausta.
• Laki ei tuo muutoksia työntekijöiden tai opiskelijoiden rikostaustan tarkistamiseen, vaan nämä ryhmät tilaavat edelleenkin itse otteen esitettäväksi työnantajalle tai oppilaitokselle. 
• Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu: 
  • 1. säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa ja 
  • 2. henkilökohtainen vuorovaikutus alaikäisen kanssa ja 
  • 3. tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. 
• Rikostausta voidaan tarkistaa ainoastaan lain voimaantulon 1.5.2014 jälkeen toimintaan mukaan tulleilta vapaaehtoisilta.
• Lisätiedot Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta