Julkisten hankintojen tietopankki

Julkisten hankintojen lainsäädännön tietopankki käyttöösi

PTCS:n asiantuntijat ovat koonneet kattavan tietopankin kaikkien julkisten hankintojen parissa työskentelevien käyttöön  – olitpa sitten kilpailuttajan tai tarjoajan asemassa. Tietopankkisivustomme sisältää linkkejä eri hankintalakeihin ja direktiiveihin sekä muuhun keskeiseen hankintalainsäädäntöön. Täältä löydät myös lain valmisteluun liittyvää vanhempaa materiaalia ja sopimusehtoja sekä muita hyödyllisiä linkkejä.

Puuttuuko jotain? Anna palautetta tietopankistamme info@ptcs.fi.

 


Julkisten hankintojen keskeinen lainsäädäntö

Hankintalaki 

Hankintalaki (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016) määrittelee, miten julkisessa tarjouskilpailussa on meneteltävä. Laissa on omat säännöksensä muun muassa hankintasopimuksesta, hankintojen valvonnasta, asianosaisen oikeussuojakeinoista sekä hankintayksikön oikeudesta tietojen saantiin.

Hankintalain tavoitteena on ”tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.”

Sivuiltamme löytyy useita hankintalakia koskevia blogeja, kuten Dynaaminen hankintajärjestelmä – varteenotettava vaihtoehto puitejärjestelylle, sekä Uusi hankintalaki vahvistettu – voimaantulo 1.1.2017.

Erityisalojen hankintalaki

Erityisalojen hankintalailla (Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 29.12.2016/1398) säädetään vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Lain soveltaminen riippuu hankintayksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta. Erityisalojen hankintalakia sovelletaan pelkästään EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.

Tutustu koulutuskalenterissamme tuleviin erityisalojen koulutuksiin.

Lue myös PTCS:n asiantuntijoiden blogikirjoitukset: Milloin voin tehdä putu-hankinnan kilpailuttamatta? sekä  Erityisalojen hankinnat – oma taiteenlajinsa?

Puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva hankintalaki (Putu-laki) 

Putu-lailla (Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista 1531/2011) säädetään puolustus- ja turvallisuushankintoja. Lakia sovelletaan niihin hankintoihin, joita ei voida kilpailuttaa hankintalain nojalla ilman, että valtion keskeiset turvallisuusedut vaarantuisivat.

Koulutuskanteristamme löydät koulutusta myös putu-lakiin liittyen.

Aiheesta on kirjoitettu myös blogi Suomi 100 – hankintoja turvalliseen tulevaisuuteen.

Hankintadirektiivit 2014

Julkisten hankintojen sääntely Suomessa perustuu vuonna 2014 voimaan tulleisiin EU-direktiiveihin. Direktiivien vaatimukset ja tavoitteet saatettiin Suomessa voimaan uudistamalla kansallinen hankintalainsäädäntö ja sen vuoksi nämä EU:n säätämät hankintadirektiivit ovat tärkeitä oikeustiedon lähteitä, kun halutaan tulkita hankintalain sisältöä. Olemme koonneet alle linkit säädöksiin sekä linkin eduskunnan sivuille, josta löytyy lisää tietoa vuonna 2017 voimaan tulleesta hankintalain kokonaisuudistuksesta.

Hankintadirektiivi 2014/24/EU
Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU
Käyttöoikeussopimuksia (konsessioita) koskeva direktiivi 2014/23/EU
Tietopaketti hankintalain kokonaisuudistuksesta

Muut hankintadirektiivit

Oikeusturvadirektiivi 2007/66/EY

Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi 2009/81/EY

Asetuksia julkisista hankinnoista

ESPD-asetus

ESPD-asetus sisältää ohjeet yhteiseurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta (ESPD-lomake). ESPD-lomakkeella ehdokas tai tarjoaja voi antaa itse hankintalain mukaisen soveltuvuusselvityksen. ESPD-lomakkeen tavoite on yhtenäisenä asiakirjana vähentää hankintayksiköihin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita.

Lue myös 20.5.19 julkaistu uutinen ESPD-palvelun päättymisestä.

CPV-asetus

Hankintailmoituksissa käytetään CPV-koodeja, joiden tarkoitus on yksilöidä hankinnan kohde. Koodien avulla toimittajat voivat nopeasti löytää omaa toimialaa koskevat hankinnat. Tutustu CVP-asetukseen.


Hankintoja koskeva lainvalmistelu

Monista erilaista lainvalmistelua koskevista asiakirjoista tärkein on hallituksen esitys (HE 108/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi), joka on keskeisin lainsoveltajan työkalu. Hallituksen esityksestä selviää, miksi laki on alun perin säädetty tai miksi jotain lakia on matkan varrella muutettu. Esityksestä käy ilmi myös, mikä on kunkin säädetyn lain pääasiallinen sisältö sekä perustelut lakiesitykselle. Lain soveltaja voi aina vedota hallituksen esityksen sisältöön tulkitessaan lain sisältöä.

Valiokuntien mietintöjä (TaVM 31/2016 vp: Valiokunnan mietintö​ hallituksen esityksestä HE 108/2016 vp) hyödynnetään täydentävinä oikeuslähteinä silloin, kun lainsäätäjän tahto jää muuten laista ja lain esitöistä epäselväksi. Tutustu Tietopakettiin hankintalain kokonaisuudistuksesta.

Hankintalain korjaussarja

Valtioneuvosto on 10.12.2020 antanut hallituksen esityksen (HE 244/2020 vp) laiksi hankintalain, erityisalojen hankintalain, puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6b §:n muuttamisesta.

Talousvaliokunnan mietintö TaVM 12/2021 vp.

Lue myös PTCS:n asiantuntijoiden blogikirjoitukset: Hankintalaki muuttuu jälleen sekä Hallituksen esitys (HE 244/2020 vp) – kysymyksiä ja vastauksia muutosesityksestä.

Talousvaliokunta antoi 4.5.2021 mietinnön hallituksen esityksestä HE 244/20 vp hankintalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Valiokunnan mietinnössä TaVM 12/2021 vp esitettiin ainoastaan täsmennystä lakiehdotuksen 58 §:n sanamuodon ja perustelujen ristiriidan poistamiseksi. Eduskunta hyväksyi 6.5.2021 hallituksen esitykseen HE 244/2020 vp sisällön mietinnön mukaisena.

Aiemmat hankintalait ja hankintalain uudistukset

Hankintalaki 2007 ja valtiopäiväasiakirjat

Erityisalojen hankintalaki 2007

Hankinta-asetus 

Hankintalain muutos 2011 Uudet pykälät ja hallituksen esitys

Sähköiset menettelyt 2011 Uudet pykälät

Julkisuuslain muutos 2011 Uudet pykälät

Oikeusturvauudistus 2010 Uudet pykälät  ja hallituksen esitys

Hankinta-asetuksen muutos 2010 ja hallituksen esitys

 


Muu julkisiin hankintoihin liittyvä lainsäädäntö

Julkisuuslailla (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621) säädetään oikeudesta saada tietoa julkisista asiakirjoista, vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista rajoitteista sekä myös viranomaisen velvollisuuksista. Julkisuuslain tulkinnanvaraisuutta käsitellään PTCS:n asiantuntijan blogissa Nykyisessä julkisuuslaissa on liikaa tulkinnan varaa.

Liikesalaisuuslaissa 595/2018 säännellään elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien suojasta sekä muun muassa asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta.

Tilaajavastuulain (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233) pyrkimyksenä on torjua harmaata taloutta sekä edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulakia sovelletaan, kun sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 9000 €.

Lue myös  PTCS:n asiantuntijan blogi tilaajavastuulaista ja selvitysvelvollisuudesta Tilaajavastuu ja selvitysvelvollisuus – miten välttyä laiminlyöntimasulta.

Oikeustoimilaissa (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 ”Oikeustoimilaki) säädetään muun muassa siitä, mistä ja miten saadaan sopia, sopimuksen pätemättömyydestä ja purkamisesta sekä sopimusehtojen kohtuullistamisesta. Lakia sovelletaan silloin, kun asiasta ei ole lailla, kuten hankintalaissa, toisin säädetty.

Kauppalakia (Kauppalaki 27.3.1987/355) voidaan soveltaa tavaran tilaukseen silloin, kun kysymyksessä on kansallinen tilaus ja sopimusehdoissa ei asiasta ole toisin sovittu.

CISG eli Yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista 50/1988 ”KV-kauppalaki” on laki, jota sovelletaan pääsääntöisesti elinkeinonharjoittajien väliseen tavaran kauppaan, sopimuksen tekoon ja osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin silloin, kun sopijapuolten liikepaikat ovat eri valtioissa.

Hallintolaki 6.6.2003/434, jossa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavista menettelyistä.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404, jossa muun muassa määritetään, mikä on tekijänoikeuden kohde ja minkälaisia oikeuksia tekijänoikeuden haltijalla on.

Tietohallintolaki eli Laki julkisen hallinnon tietohallinnasta 9.8.2019/906 ”Tietohallintolaki”: on laki,  jonka tarkoituksena on tehostaa ja parantaa julkisia palveluja sekä niiden saatavuutta säätämällä tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteensopivuudesta ja -toimivuudesta.

EU:n antamalla tietosuoja-asetuksella, josta yleisesti käytetään lyhennystä GDPR, pyritään muun muassa turvaamaan henkilötietojen käsittely niin, että se ei vaaranna henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti henkilötietojen suojaa.

Tietosuojalailla (Tietosuojalaki 1050/2018:) täsmennetään ja täydennetään yleistä tietosuoja-asetusta ja sen kansallista soveltamista. Tietosuojalain soveltamisala on lähtökohtaisesti yhtenevä tietosuoja-asetuksen kanssa.

Tutustu  PTCS:n asiantuntijan tietosuoja-asetusta ja hankintoja käsittelevään blogiin Miten otan haltuun tietosuoja-asetuksen vaatimukset?

Lakia ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa 1509/2011 sovelletaan hankintalain sekä erityisalojen hankintalain mukaisiin, henkilöliikenteen kuljetuspalveluiden hankintaan ja siinä säännellään muun muassa siitä, miten energia- ja ympäristövaikutukset tulee huomioida tarjouspyynnössä.


Julkisiin hankintoihin liittyviä muita hyödyllisiä linkkejä

HILMA eli Hankintailmoitukset.fi on ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Hankintalaki velvoittaa hankintayksikön julkaisemaan hankinnasta tarjouspyynnön HILMA-palvelussa, mikäli hankinnan arvo ylittää kansalliset kynnysarvot.

TED eli Tenders Electric Daily on kansainvälinen ilmoituskanava, jossa julkaistaan eurooppalaisia julkisia hankintoja koskevia ilmoituksia. TED on EU:n virallisen lehden täydennysosa, jossa julkaistaan eurooppalaisia julkisia hankintoja koskevia ilmoituksia.

Julkisten hankintojen strategisen johtamisen tulokset vuodelta 2021. KEINO-osaamiskeskuksen julkisten hankintojen strategisen johtamisen tuloksista laatima uutinen sekä kyselytutkimusta koskevasta yhteenveto.

Komission ohje kilpailun vastaisen yhteistyön torjumiseksi julkisissa hankinnoissa.


Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot

Alta löytyvät julkisen sektorin hyväksymät yleiset sopimusehdot, jotka on räätälöity huomioimaan erityisesti ostajan edut. Lisäksi alta löydät linkit myös muihin, julkisissa hankinnoissa hyödynnettäviin yleisiin sopimusehtoihin. Yleisiä sopimusehtoja voi käyttää osittain tai kokonaan pohjana räätälöitäessä hankintakohtaista sopimusta. Yleiset sopimusehdot soveltuvat kuitenkin vain hyvin harvoin käytettäväksi sellaisenaan ilman erityisiä hankintakohtaisia sopimusehtoja.

Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2014 Palvelut, päivitetty 4/2022

Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2014 Tavarat, päivitetty 4/2022

Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot JIT 2015

Käy tutustumassa PTCS:n kirjoitukseen JIT-sopimusehdoista Päivitetyt JIT 2015 -ehdot julkaistu.

Muita yleisiä sopimusehtoja

Konsulttialan yleiset sopimusehdot KSE 2013 (maksullinen)

Rakennusalan yleiset ehdot YSE 1998 (maksullinen)

IT-2018 (maksullinen)