Tilaajavastuu ja selvitysvelvollisuus – miten välttyä laiminlyöntimaksulta

Mitä pitäisi ottaa huomioon tilaajavastuulaista siivouspalvelusopimusta tehtäessä tai laitteiston ostossa ja asennuksessa? Entä sovelletaanko sitä pilvipalveluiden tarjoajaan? Entä tilitoimistopalveluihin?

Tuttuja pohdintoja varmasti monelle. Tilaajavastuulaki on monimutkainen ja sen soveltaminen ei ole aina itsestään selvää. Pääsääntö on, että tilaajavastuulakia sovelletaan, kun työntekijä vuokrataan tai kun yritykselle tulee alihankintasopimuksen kautta toisen sopimusosapuolen palveluksessa oleva henkilö työskentelemään yrityksen työtiloihin tai -kohteeseen. Tilaajavastuulakia tulee myös soveltaa, kun yritys rakennuttajana tilaa rakennustoimintaa (eli rakentamista sekä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotöitä).

Mitä sitten tulisi selvittää? Tilaajalla on lakisääteinen velvollisuus selvittää, että sopimusosapuoli, jolta tilataan kyseinen palvelu, on suorittanut lakisääteiset velvoitteensa. Selvitysvelvollisuus sisältää muun muassa sen, että yritys on ennakkoperintärekisterissä, työnantajarekisterissä ja arvonlisävelvollisten rekisterissä. Lisäksi yritykseltä pitää selvittää esimerkiksi mahdolliset verovelat, työntekijöiden eläkevakuutusten voimassaolo ja työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta. Nämä selvitykset pitää suorittaa ennen sopimuksen tekemistä ja todistukset eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja.

Miksi näin? Lain taustalla on tasavertainen kilpailu, työehtojen noudattaminen, lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen ja harmaan talouden kitkeminen. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, joka onkin tänä vuonna tehnyt kattavaa valvontaa kunnissa.

Aluehallintoviraston kuntien toimintaan kohdistuneissa tarkastuksissa selvisi, että moni kunta oli aloittanut selvitykset vasta sopimuksen tekemisen jälkeen tai että kyseiset todistukset olivat liian vanhoja kelvatakseen selvitykseen. Tämän lisäksi kyseisten todistusten ja dokumenttien säilytys on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä laki määrää, että kaikki vaaditut selvitysdokumentit tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta työn loppumisesta alkaen. 89 tarkastetusta kunnasta vain kymmenen selvisi tarkastuksesta puhtain paperein.[1]

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti tai dokumenttien säilyttämättä jättäminen ei ole olankohautuksella ohitettava asia, sillä aluehallintoviranomaisella on valta määrätä laiminlyöntimaksu, joka on suuruudeltaan 2 000 eurosta 20 000 euroon. Vakavammassa laiminlyönnissä maksu voidaan korottaa jopa 65 000 euroon.

Milloin selvitysvelvollisuudesta voi poiketa? Selvityksen voi jättää tekemättä, jos sopimusosapuolena on esimerkiksi julkinen elin, kuten kunta, valtio tai kuntayhtymä.  Jos sopimusosapuolen yritystoiminta on tosiasiallisesti vakiintunutta eli yritys on toiminut yli kolme vuotta, ei selvitystä myöskään tarvitse tehdä. Nämä ovat kuitenkin täysin tilaajan harkinnan alaisia ratkaisuja ja vääriksi osoittautuessaan aluehallintavirasto voi määrätä laiminlyöntimaksuja.

Laiminlyöntimaksujen välttämiseksi kannattaakin siis olla erittäin huolellinen. Mikäli haluatte varmistua henkilökuntanne osaamisesta tilaajavastuulain osalta, tietoa tarjoamastamme koulutuksesta löytyy koulutusesittely-dokumentistamme. Lisätietoja sähköpostitse info@pcts.fi tai  Laura Mäki, puh. 050 591 6553.

Kirjoittaja on PTCS:llä harjoittelijana äskettäin aloittanut oikeustieteen maisteri (LL.M.) Tommi Keränen.

[1] www.tilaajavastuu.fi/fi/rel/kunnat-laiminlyovat-tilaajavastuulakia-yllattavan-usein/


Arkisto: Tilaajavastuu ja selvitysvelvollisuus – miten välttyä laiminlyöntimaksulta

PTCServices Oy

Käyntiosoite
Simonkatu 12 A 7
00100 Helsinki

Toimisto 050 541 8615
info@ptcs.fi
Y-tunnus: 1916929-5

Yhteydenotto

© 2018 PTCServices Oy