Julkinen sektori yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisten hallinnollisten seuraamusmaksujen piiriin?

Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty säädösvalmistelu (OM 127:00/2023), jonka tarkoituksena on selvittää tietosuojalain (1050/2018) muuttamista niin, että hallinnollisia seuraamusmaksuja olisi jatkossa mahdollista määrätä myös julkisen sektorin toimijoille. Tähän asti hallinnollisia seuraamusmaksuja on voitu määrätä Suomessa vain pääasiassa yksityiselle sektorille. Yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) 83 artiklan 7 kohdan mukaan ”kukin jäsenvaltio voi asettaa […]

Hanke: Työmarkkinoilta kadonneet

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on rahoittanut hankkeen ”Työmarkkinoilta kadonneet – haasteet, mittakaava ja ratkaisut”. Hanke on osa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Hankkeen tavoitteena on, että lisääntyneen tiedon pohjalta heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa sekä kohdentaa palveluita nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hanke […]

TE-uudistus on menestys

Olen varma yhdestä asiasta. TE-uudistus on menestys. Työllisyyspalvelut tulevat kehittymään vaikuttavampaan suuntaan. Ja hankinnoilla on siinä merkittävä rooli. Miksi olen siitä niin varma? Kaksi syytä. 1. Kunnilla selkeä intressi kustannusvaikuttavien palveluiden toteuttamiseen ja laajentuvan tietopohjan myötä myös mahdollisuus siihen. 2. TE-uudistus tuo palvelut lähemmäksi asiakastarvetta, koska työllisyys, koulutus sekä elinkeinopalvelut ovat saman katon alla Mitä siis […]

Miksi yrityksissä kannattaa panostaa hankintaosaamiseen?

Julkiset hankinnat ovat noin 37 miljardin euron markkina täällä Suomessa. Julkisen sektorin tarjouskilpailuihin osallistuminen on arvokas referenssi yritykselle kuin yritykselle. Yhä useamman tarjoajan osallistuminen tarjouskilpailuihin lisää myös yritysten innovatiivisuutta. Se puolestaan vaikuttaa sekä yritysten, että myös julkisten sektorin kannattavuuteen ja edesauttaa talouskasvua. Ja sitä kautta hyödyttää meitä kaikkia. Tarjouskilpailuihin osallistuminen ja niissä menestyminen vaatii yrityksiltä […]

Minikilpailutukset – voiko niillä tehostaa hankintayksikön toimintaa?

Kevennetyt kilpailutukset eli minikilpailutukset ovat osa puitejärjestelyä, jossa osa hankinnan ehdoista on jätetty avoimiksi minikilpailutuksia varten. Puitejärjestelyjä voivat tehdä yksittäisten hankintayksiköiden lisäksi myös yhteishankintayksiköt. Tällöin yksittäiset hankintayksiköt liittyvät yhteishankintayksikön kilpailuttamaan puitejärjestelyyn ja toteuttavat minikilpailutukset itsenäisesti puitesopimuksen ehtojen mukaisesti. Milloin minikilpailutuksia tehdään? Minikilpailutuksia tehdään ainoastaan puitejärjestelyissä, joissa puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu tai vain osa […]

Milloin putu-hankinnan voi tehdä kilpailuttamatta?

Puolustus- ja turvallisuushankintoja, tuttavallisemmin putu-hankintoja, säätelee laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Koska putu-lain tarkoitus on mahdollistaa turvallisuuskriittisten hankintojen tekeminen, on siinä kuitenkin merkittäviä poikkeuksia verrattuna aikaisempiin hankintalakeihin. Yleisimmät suorahankintaperusteet, kuten tuloksettoman hankintamenettelyn, äärimmäisen kiireen ja teknisen tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvän syyn perusteella tehtävät suorahankinnat ovat sekä putu-laissa että nykyisin voimassa olevassa hankintalaissa ja erityisalojen hankintalaissa hyvin samankaltaiset. […]

Neuvottelumenettely osaksi julkisten hankintojen työkalupakkia

Milloin ja miten neuvottelumenettelyä voi käyttää? Hankintalaissa tunnistetaan sekä neuvottelumenettely että kilpailullinen neuvottelumenettely. Molemmat ovat kaksivaiheisia menettelyjä, joissa osallistumishakemuksen jättäneistä tarjoajista on valittu neuvotteluihin tietty määrä toimittajia, jotka sitten saavat jättää lopullisen tarjouksensa. Menettelyjen eri vaiheisiin, asiakirjoihin ja käytännön kulkuun liittyvät hankintalain vaatimukset eroavat toisistaan. Nämä vaatimukset määrittävät kumpaa neuvottelumenettelyä hankinnassa tulee käyttää. Neuvottelumenettelyjen käyttäminen […]

Suorahankinta – uhka vai mahdollisuus?

Julkisten hankintojen parissa työskenteleville termi suoranhankinta on varmaankin tullut silloin tällöin vastaan. Käytännössä se on poikkeus, jota voidaan soveltaa äärimmäisen harvoin. Onko hankintayksiköllä oikeastaan koskaan mahdollisuutta tehdä suorahankintaa? Suorahankintamenettelyn edellytykset Suorahankinta on määritelty hankintalain 40 §:ssä hankintamenettelyksi, jossa ei julkaista hankintailmoitusta vaan hankintayksikkö kutsuu yhden tai useamman mahdollisen toimittajan neuvottelemaan hankintasopimuksen ehdoista. Varsinkin tarjoajien näkökulmasta […]

Datasäädös täydentää EU:n datastrategiaa

Euroopan datastrategia hyväksyttiin helmikuussa 2020 ja sen ohjaamana EU:ssa on valmisteltu uutta dataa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisille pelisäännöille on todellakin kysyntää, sillä datastrategian tavoitteena on tehdä Euroopan unionista datavetoisen yhteiskunnan edelläkävijä sekä samalla myös luoda datalle eurooppalaiset sisämarkkinat. Komissio otti ison ja tärkeän askeleen, kun se antoi helmikuussa 2022 ehdotuksensa datan oikeudenmukaista saatavuutta […]

Uusi Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi substanssiasiantuntijalle

Hyviä uutisia PTCS:ltä – uusi Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi on julkaistu ja löytyy nyt osoitteesta  elearning.ptcs.fi!  Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi on tarkoitettu hankintaan mukaan päässeelle substanssiasiantuntijalle. Substanssin osaajan ei tarvitse ymmärtää hankintalakia, mutta tietyt kilpailutusprosessin vaiheet tulee hallita. Tämä kurssi tiivistää kilpailutusprosessin keskeiset asiat siten kuin hankintaan mukaan päässeen substanssiosaajan tulee ne ymmärtää. Kohti onnistuneita hankintoja […]

Riittävä oma palvelutuotanto hyvinvointialueilla

Sote-uudistuksen myötä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta on nyt siirtynyt kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet voivat entiseen tapaan tarvittaessa täydentää omaa sote-palvelutuotantoaan ostopalveluilla tai palveluseteleillä. Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueen oman sote-palvelutuotannon on kuitenkin erilaisten riskien välttämiseksi oltava riittävää. Käytännössä riittävä oma palvelutuotanto tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että osa palveluista hyvinvointialueen on tuotettava itse. Epäselvyyttä ja kysymyksiä on […]

Tilaajavastuulaki – pakollinen paha vai hyödyllinen työkalu?

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, eli tilaajavastuulaki, on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien, mutta edelleen sen soveltaminen julkisissa hankinnoissa aiheuttaa monelle päänvaivaa. Mitä laki antaa ja mitä se ottaa? Ja ennen kaikkea, miten tilaajavastuulain mukanaan tuomat velvoitteet on huomioitava julkisissa tarjouskilpailuissa? Missä asetamme vaatimukset ja mitkä ovatkaan hankintayksikön keinot, jos tarjouskilpailun […]