Julkisista hankinnoista ei kilpailla vielä riittävästi, ja se tulee kalliiksi

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla julkaistiin tänään asiantuntijamme Jussi Pyykkösen sekä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan yhdessä laatima artikkeli kilpailun merkityksestä julkisissa hankinnoissa. Kirjoittajien pääviesti on, että kilpailutusten säästöpotentiaali on jäänyt vähälle huomiolle.

Keinoja kilpailun lisäämiseen

Keinoja säästää hankinnoilla on monia, mutta suurin potentiaali on kilpailun lisäämisessä. Kilpailutuksia tehdään kuitenkin usein ilman, että kilpailua syntyy. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkistaman tutkimuksen mukaan yli puolet kilpailutuksista oli sellaisia, joihin tarjouksia tuli korkeintaan kaksi.

Vaikka hankintayksiköt ovat pyrkineet kehittämään tarjouspyyntöjen rakennetta selkeämpään suuntaan, koetaan tarjouksen jättäminen usein työlääksi ja vaikeaksi.  Yksiselitteisempien tarjouspyyntöjen tekeminen on mahdollista. Tarjouspyyntöjen muotoiluun kannattaa panostaa. Esimerkiksi hinnoittelumallin tai hankittavien kokonaisuuksien visualisointi voi auttaa eteenpäin.

Usein myös kilpailutetaan liian isoja kokonaisuuksia, koska niiden ajatellaan tuovan säästöjä ja tehokkuutta. Tosiasiassa vaikutukset voivat olla päinvastaisia. Suurten hankintakokonaisuuksien luominen johtaa siihen, että tarjoajia ilmaantuu vähän. Tämä puolestaan kaventaa markkinoita ja nostaa hintoja. Toimitusvarmuus saattaa jäädä pahimmassa tapauksessa vain yhden yrityksen varaan. Markkinoita ei pitäisi siis halvaannuttaa kilpailuttamalla jättimäisiä sopimuksia.

Jos hankinnat ohjautuvat aina hankintapäätöksen tekijän entuudestaan tuntemille isoille toimijoille, pienet ja innovatiiviset yritykset jäävät katveeseen. Tämä johtaa heikompaan laatuun ja isompiin kustannuksiin.

Kuntien ja valtion on ehdottomasti asetettava tavoitteekseen kasvattaa tarjousten määrää. Julkisia hankintoja ei pitäisi keskittää, etenkään tilanteissa, joissa se todennäköisesti johtaa markkinoiden heikentymiseen.

Merkittävissä hankinnoissa yritysvaikutusten arvioinnin on oltava kiinteä osa hankinnan suunnittelua. Myös kuntapäättäjien on syytä linjata kuntansa hankintastrategiat kuntoon. Panostamalla kilpailutukseen valtio ja kunnat viestivät kustannustietoisesta vastuunkannosta.

Kaiken edellä mainitun lisäksi pitäisi hankintapäätöksen tekijöillä olla parempi keskusteluyhteys pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tällainen vuoropuhelu on onnistuneen hankinnan edellytys. Mitä vähemmän yllätyksiä tarjouspyynnössä on, sitä enemmän tarjouksia saadaan.