Mikä esteettömyys ja miten se huomioidaan hankinnoissa?

EU:sta on tulossa uutta säätelyä, tällä kertaa esteettömyyteen liittyen. Samoin esteettömyys on nyt ensi kertaa mainittu tämän vuoden alussa voimaan tulleessa hankintalaissa. Hankintalain 71 §:ssä säädetään, että hankinnan kohteen vaatimuksissa on lähtökohtaisesti huomioitava kaikkien, myös vammaisten, käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Hankintalain 93 §:ssä puolestaan mainitaan esteettömyys mahdollisena laatuvertailutekijänä.

Esteettömyys lienee meille kaikille jossain määrin tuttu juttu, ainakin arkielämästä. Ensimmäisenä itselle tulee mieleen uusien rakennuksien tilavat esteettömät WC -tilat. Esteettömyyden huomioiminen ei kuitenkaan ole olennaista ainoastaan rakentamisessa, vaan saavutettavuus korostuu monien julkisten palveluiden käytössä. Esimerkiksi IT -palveluiden on oltava myös näkövammaisten käytettävissä. Mitä kaikkea esteettömyys tarkoittaa julkisen hankkijan näkökulmasta ja mistä uudessa EU-säädöksessä on kyse?

Vielä valmisteilla oleva esteettömyyssäädös tulee vahvistamaan kansallisen hankintalakimme velvoitetta varmistaa vammaisille henkilöille esteetön hankittavan palvelun tai tuotteen käyttö. Esteettömyyden vaatimus on jo ilman tätä vahvistustakin keskeinen. Julkisten palveluiden tulee olla yhtä lailla vammaisten ja ei-vammaisten kansalaisten saavutettavissa. Asia on saanut viime aikoina EU:ssa huomiota, sillä 80 miljoonan vammaisen ihmisen joukko on merkittävä, yli 15 % EU:n väestöstä. Osuuden ennustetaan väestön ikääntymisen takia lisääntyvän entisestään.

Aihe on ollut kansallisesti pinnalla myös muutenkin kuin uusien hankintalain mainintojen myötä. Itseasiassa esteettömyys on toistaiseksi jäänyt paitsioon vuoden alusta voimaan tulleeseen hankintalakiin liittyvässä keskustelussa. Helsingin seudulla on viime aikoina ollut otsikoissa vammaisten turvallisuus niin upouuden länsimetron laitureilla kuin liikennevalottoman ja siten myös äänimajakattoman risteyksen ylittämisessä. IT -palveluissa on puolestaan puhuttanut HSL:n uusima matkalippujärjestelmä sekä matkustamisen suunnitteluun tarkoitettu Reittiopas -applikaatio. Applikaatioiden käyttö ruudunlukuohjelmalla on käyttöedellytys näkövammaisille. Esteettömyyden huomioiminen tulisi lain mukaisesti olla osa hankintojen vaatimusmäärittelyä ja/tai vaikuttaa toimittajan valintaan. Jos oma asiantuntemus ei määrittelyihin riitä, etujärjestöt jakavat asiantuntemustaan varmasti mielellään osana markkinavuoropuhelua.

Esteettömyyssäädös on vasta tuloillaan eikä sen implementointiajankohdasta ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. Säädös korostaa kuitenkin tärkeää asiaa, joka koskettaa laajasti julkista palvelutuotantoa ja siten julkisia hankintoja. Hyvä esimerkki tästä on edellä mainittu vaarallinen risteys Helsingissä, joka sattuu olemaan Näkövammaisten liiton toimitilojen vieressä. HS:n juttu ei kerro onko risteyksen uudistus tehty omana työnä vaiko kilpailutuksen perusteella, mutta se ei ole esteettömyyden näkökulmasta olennaista. Julkisten palveluiden on oltava tasavertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä.

Suvituulia Taponen

asiantuntija, KTT, HTM
suvituulia.taponen@ptcs.fi


Arkisto: Mikä esteettömyys ja miten se huomioidaan hankinnoissa?