Missä menet sote-uudistus?
Pitkään puuhattu sote- ja maakuntauudistus antaa edelleen odottaa itseään. Asiakkaat ja potilaat eivät kuitenkaan odota. Palveluja on järjestettävä joka hetki, vaikka rakenteiden tulevaisuus on epävarma. Mitä kunta tai muu vastuutaho saa ja uskaltaa tällä hetkellä palvelujen järjestämiseksi ja hankkimiseksi tehdä? Estääkö hankintalaki kiinteistöjärjestelyt?
Leikkauksia, vaativaa hoitoa ja päivystystä keskitetään – loppuvatko palvelut?
Meneillään olevalla sairaalaverkkouudistuksella tavoitellaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, riittävää osaamista hoitavassa yksikössä, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä kustannusten kasvun hillintää. STM:n mukaan (tiedote 24.8.2017) uudistuksen tavoitteena on myös se, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon. Tätä on pidetty ristiriitaisena siihen nähden, että uudistuksen myötä moni nykyinen palvelujen järjestäjä joutuu käytännössä ajamaan alas merkittävän määrän toimintojaan.
- Elokuun lopulla 2017 annettiin asetus, jolla erikoissairaanhoidon työnjakoa ja sairaaloiden tehtäviä keskitettiin. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2018 aikana. Asetuksella muun muassa tiettyjä leikkauksia keskitetään ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yksiköihin, joissa leikkauksia tehdään riittävän paljon, käytännössä satoja vuodessa. Esimerkiksi tekonivelleikkaukset, selkäkirurgia ja syöpäkirurgia keskitetään yhteispäivystyksen yksiköihin. Lisäksi muut vaativat leikkaukset ja toimenpiteet kootaan viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön.
- Elokuussa annetulla toisella asetuksella säädetään muun muassa päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä, synnytystoiminnan edellytyksistä, poikkeusluvista, erilaisten päivystysyksiköiden tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä alueellisesta yhteistyöstä vuoden 2018 alusta lukien. Asetuksella ympärivuorokautinen päivystyshoito keskitetään sairaaloihin, joissa se on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksinä. Terveyskeskukset saavat jatkossa huolehtia vain päiväaikaisesta kiireellisestä hoidosta.
- Uudistukset ovat johtaneet mm. siihen, että julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimintamahdollisuudet ovat osittain erilaiset – ks. esim. Mediuutiset 5.9.: ”Outo ero leikkauksissa – Onko nukutus kunnan sairaalassa vaarallisempi kuin yksityisellä?”
Koskeeko sote-hankintoja kieltolaki? Voiko hankintoja lainkaan tehdä?
Sairaalaverkon ja terveydenhuollon työnjaon uudistuksen lisäksi sote- ja hankinta-ammattilaisia on ihmetyttänyt ns. rajoituslaki. Kesällä 2016 tuli voimaan laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016, ns. rajoituslaki). Lain voimassaoloa on ilmoitettu jatkettavan vuoden 2020 loppuun saakka.
Lain ja sitä koskevan, STM:n antaman soveltamisohjeen mukaan 1.7.2016 jälkeen tehtäviin ja vuoden 2018 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin on sisällytettävä sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Irtisanomisehto sisällytettävä, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta.
Laissa on rajoitettu myös kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia rakentaa tai rakennuttaa sote-tiloja sekä tehdä kiinteistöjä koskevia vuokrasopimuksia.
Sote-rajoituslaki ei siis estä sote-hankintojen tai vuokrasopimusten tekemistä. Laki ainoastaan joko rajoittaa sopimusten kokoa (arvo enintään 50 % käyttötalousmenoista) tai kestoa (enintään viisi vuotta), tai velvoittaa sisällyttämään sopimuksiin irtisanomisehdon. Lisäksi laki velvoittaa sisällyttämään myös vuokrasopimuksiin irtisanomisehdon, ja hakemaan yli 5M€ sote-rakennusinvestoinneille poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Julkiset sote-kiinteistöt kiinnostavat yksityisiä palveluntuottajia – miten toimia ostotarjouksen kanssa?
Julkiset hoiva- ja muut sote-kiinteistöt kiinnostavat yksityisiä palveluntuottajia, ja huolestuttavat kuntien päättäjiä. Asiasta ovat uutisoineet mm. Yle (10.5.2017) ja Kuntalehti (6.9.2017).
Ostotarjouksen saadessaan kunnan tai muun hankintayksikön kannattaa selvittää, mitä ostotarjous hankintayksikön näkökulmasta tarkoittaa juridisesti eli mihin viranomainen mahdollisesti sitoutuu, ja minkälaisia riskejä ehdotus sisältää hankintayksikön ja viranomaisen näkökulmasta.
Ostotarjouksiin saattaa liittyä myös ehdotuksia ns. välivuokrauksesta. Välivuokrauksessa kunta tai kaupunki myy omistamiaan kiinteistöjä esimerkiksi yksityiselle palveluntuottajalle, ja jää niihin itse vuokralle, tai vuokralaiseksi voi tulla muu palveluiden tuottamisesta vastaava taho. Tällöin kannattaa selvittää, miten välivuokrausmalli tulee vaikuttamaan palvelujen tuottamiseen jatkossa. Eli tullaanko välivuokrausmallin yhteydessä itse asiassa sopineeksi myös palveluiden ostamisesta palveluntuottajalta. Jos kyllä, hankintalain soveltuminen tilanteeseen on selvitettävä. Jos hankintoja ei kilpailuteta, voi välivuokrausmalli johtaa laittomien suorahankintojen tekemiseen.
Ostotarjouksiin tai välivuokrausta koskeviin tarjouksiin ehdotetaan usein yhdistettäväksi palvelusetelimallia. Sen yhteydessä on hyvä selvittää, miten palveluseteli vaikuttaisi kilpailutilanteeseen ja laadukkaiden palvelujen saatavuuteen alueella.
Myös sote-kiinteistöjä koskevissa sopimusjärjestelyissä on syytä huomioida laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016, ns. rajoituslaki).
§ Huomioi myös palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen maakunnalle ja kuntien sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvät lainsäädäntöehdotukset
Olethan valmistautunut työterveyspalveluiden sääntelyn muutokseen?
Kunnalliset työterveyspalvelut on yhtiöitettävä tai kilpailutettava 1.1.2019 mennessä. Kuntalain 150 §:n muuttamista (1340/2016) koskevan lain perusteella kunnallista työterveyshuoltoa koskee yhtiöittämisvelvoite. Kuntaliitto tarkentaa yhtiöittämisvelvoitetta sivuillaan seuraavasti: Yhtiöittämisvelvollisuus koskee terveydenhuoltolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettuja työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveyspalvelujen tuottamista. Velvollisuus ei koske työterveyshuoltolain 12 §:n mukaisia ennaltaehkäiseviä palveluita.
Jos kunta siis järjestää alueellaan laajempia työterveyspalveluja kuin laki edellyttää, ja tarjoaa näitä paikallisille yrittäjille markkinoilla, on nämä palvelut joko
1. yhtiöitettävä,
2. eriytettävä markkinoille tuotettava osuus olemassa olevasta yhtiöstä, tai,
3. ulkoistettava kilpailutuksen kautta.
Nämä toimenpiteet on tehtävä viimeistään ensi vuoden aikana.
Yhtiöittämisen tai kilpailutuksen valmistelu vaatii tyypillisesti aikaa useita kuukausia. Molempiin liittyy monia selvitettäviä kysymyksiä. Yhtiöittämisessä on huomioitava esimerkiksi hankintalainsäädännön sidosyksikkösäännökset, jotka määrittävät, miltä osin yhtiö voi tarjota palvelujaan markkinoilla.
Ulkoistamisessa keskeisiksi kysymyksiksi nousevat kilpailutuksen lisäksi muun muassa liikkeenluovutus ja muut henkilöstön siirtymiseen liittyvät yksityiskohdat, sekä sopimusehdot.
PTCS:n asiantuntijoilla on kokemusta eri ratkaisuvaihtoehdoista ja niihin liittyvistä erityiskysymyksistä. Olethan yhteydessä , jos kaipaat tukea palvelujen ostamiseen, yhtiöittämiseen, ulkoistamiseen tai vaihtoehtojen selvittämiseen!
Saila Eskola
asiantuntija, OTK
saila.eskola@ptcs.fi tai puh. 050 369 7614