Yhteishankintayksikkö ja sidosyksikkö eivät ole synonyymejä

Sidosyksikköhankinnat ovat olleet runsaasti esillä viime aikoina. Sidosyksiköt eivät kuitenkaan ole ainoa hankintalain soveltamisalapoikkeus, joka mahdollistaa hankinnan tekemisen ilman kilpailutusta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ns. yhteishankinnat – siitäkin huolimatta, että yhteishankinnat ja sidosyksikköhankinnat sekoittuvat helposti toisiinsa. Monella sidosyksiköllä on myös kaksoisrooli yhteishankintayksikkönä.

Yhteishankintayksikköä hyödyntäessään hankintayksikkö tekee tavara- tai palveluhankinnan ilman kilpailutusta yhteishankintayksiköltä, joka on kilpailuttanut kyseiset hyödykkeet hankintalain mukaisesti. Hankintayksikön katsotaan täyttäneen hankintalain mukaiset velvoitteensa, kun taas yhteishankintayksikkö kantaa vastuun kilpailutuksen asianmukaisuudesta. Yhteishankintayksiköiden tarkoituksena on vähentää turhia kilpailutuksia, aikaansaada volyymietuja sekä keskittää hankintaosaamista.

Mikä on yhteishankintayksikkö?

Yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan hankintalain mukaan hankintayksikköä, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintoja sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tai sellaisille hankintayksiköille, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikön toimintoja on erikseen säädetty. Edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

Huomion arvoista on, että yhteishankintayksikköasema ei voi syntyä pelkän tosiasiallisen toiminnan perusteella. Mikäli kyseessä on esimerkiksi osakeyhtiömuotoinen yhteishankintayksikkö, toimialaa koskeva määräys voidaan merkitä muun muassa kaupparekisteriin tai yhtiöjärjestykseen. Tai toiminnasta voidaan säätää erityislaissa kuten on tehty esimerkiksi Hansel Oy:n osalta.

Yhteishankintayksikkö tarjoaa yhteishankintoihin liittyviä palveluita sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille. Tai se voi tarjota palveluita myös hankintayksiköille, joilla on oikeus käyttää yhteishankintayksikköä (ns. asiakkuusomistajuus-vaatimus).

Yhteishankintayksikkö toimii tukkuliikkeenä tai välittäjänä

Yhteishankintayksiköt tarjoavat niiden omistaville hankintayksiköille yhteishankintatoimintoja sekä tarvittaessa myös hankintojen tukitoimintoja, kuten sähköisten kilpailutusjärjestelmien ylläpitäminen ja hankintoihin liittyvät neuvonta- ja asiantuntijapalvelut. Olennaista on, että tukitoimintojen tulee liittyä yhteishankintatoimintojen tekemiseen.

Yhteishankintayksikön tehtävät perustuvat asiakasomistajien toimeksiantoihin, ja yhteishankintayksikkö voi tukkuliikkeen tavoin ostaa ja varastoida tavaroita ja palveluita. Huomattavaa on, että satunnaisia yhteishankintoja tekevä taho ei lain mukaan ole yhteishankintayksikkö.

Sidosyksikkö vai yhteishankintayksikkö – vai sekä että?

Vaikka sidosyksiköt ja yhteishankintayksiköt muistuttavat toisiaan, ja jollain taholla voi jopa olla kaksoisrooli sekä yhteishankintayksikkönä että sidosyksikkönä, ne kuitenkin eroavat toisistaan.

Sidosyksiköiltä ei esimerkiksi edellytetä hankintayksikköstatusta. Sidosyksikköpoikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on ns. määräysvalta- ja ulosmyyntikriteerien täyttyminen. Huomioin arvoista on, että liikevaihto, joka on peräisin sidosyksikköön nähden määräysvallattomilta omistajilta katostaan ulosmyynniksi. Erityisen tärkeää on huomioida, että kun ulosmyyntirajat ylittyvät ei sidosyksikköasemaa synny.

Yhteishankintayksiköt sen sijaan voivat tehdä hankintoja myös välillisille asiakasomistajilleen, vaikka niillä ei olisi tosiasiallista määräysvaltaa yhteishankintayksikössä.

Sidosyksiköiden tarkoituksena on palveluiden tuottaminen määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille. Yhteishankintayksiköiden nimenomaisena tehtävänä puolestaan on kilpailuttaa hankintoja asiakasomistajiensa puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteishankintayksikön roolissa toimiva hankintayksikkö ei voi tuottaa hyödykkeitä omana tuotantonaan ja myydä niitä asiakkailleen.

Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:339/19 arvioitiin, oliko kunnan puolesta kilpailutuksen toteuttanut osakeyhtiö hankintalaissa tarkoitettu yhteishankintayksikkö ja oliko kunta voinut hankkia ajonvälityspalvelun ilman kilpailutusta. MAO:n mukaan välillinenkin omistus riittää luomaan yhteishankintayksikköaseman. Se ei kuitenkaan hyväksynyt väitettä siitä, että ajonvälityspalvelu olisi ollut hankintojen tukitoiminto vaan katsoi, että palvelu oli itse tuotettu. Päätöksen mukaan kunta menetteli hankintasäännösten vastaisesti, koska se oli hankkinut kyseisen palvelun ilman kilpailutusta.

Yhteishankintasäännöksen soveltaminen vaatii tarkkuutta

Yhteishankintayksiköitä koskeva säännöstä pidetään käytännön soveltamistilanteissa melko vaikeatulkintaisena. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkaissut tuoreiltaan professori Kirsi-Maria Halosen selvityksen In house -sääntelystä ja syistä sidosyksikkökehityksen taustalla (Katsauksia 4/2024), jossa tätä problematiikkaa sivutaan. Halosen arvio on, että yhteishankintayksikkönä ja sidosyksikkönä toimiminen on käytännössä samaistettu. Tämä on voinut johtaa siihen, että yhteishankintayksikköinä toimintansa aloittaneissa yksiköissä on ajateltu sidosyksikölle asetettujen vaatimusten täyttyvän yksinomaan osakeomistuksella.

Sidosyksikkösääntelyä uudistettaessa olisikin hyvä tarkastella myös yhteishankintayksikköjä koskevia sääntöjä, ettei vastaavia ongelmia aiheudu jatkossa.

Hankintayksiköiden on siten oltava tarkkana sen osalta, mihin säännökseen kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeaminen perustuu. Lisäksi on vielä tarkasteltava, täyttyvätkö juuri kyseisessä tapauksessa kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamiselle asetetut yksityiskohtaiset säännöt.

Tekstin ovat kirjoittaneet PTCS:n asiantuntija Saila Eskola ja juristiharjoittelija Vilma Swahne.

Aihetta tullaan käsittelemään syvällisemmin Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa 7.11.2024. Hankinta-alan ykköstapahtuman live-paikat on jo loppuunmyyty, mutta voit ilmoittautua etäosallistujaksi ja seurata seminaaripuheenvuoroja laadukkaan striimauksen kautta.