Hankinnan kohteena Lada tai Mersu – vaiko sittenkin auto?

Kysymys hankinnan kohteen määrittelystä tuotemerkkiin viittaamalla nousee aika ajoin esiin kilpailutusten yhteydessä. On ymmärrettävää, että tietyissä tilanteissa hankintayksiköt olisivat halukkaita määrittelemään hankinnan kohteen tietyn tuotemerkin avulla. Hankintayksikön kannaltahan olisi hyvin helppoa suorittaa hankinnan kohteen määrittely vain viittaamalla tiettyyn tuotemerkkiin ja sen teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Hankintayksikön kannalta menettely olisi omiaan säästämään hallinnollisia kuluja ja hankintayksikkö voisi äärimmäisen tarkasti varmistua hankinnan kohteen ominaisuuksista ja siitä mitä se tulee loppujen lopuksi hankkimaan. Kuitenkin se kuuluisa ja kulunut sanonta, jonka mukaan kaikki mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, harvoin on totta, soveltuu sellaisenaan myös julkisiin hankintoihin ja mahdollisuuteen viitata tuotemerkkeihin hankinnan kohteen määrittelyssä.

Lähtökohtaisesti tuotemerkkiin viittaaminen on hankintasäännösten valossa kiellettyä. Tähän on olemassa selkeät, kilpailuoikeudelliset perusteet, sillä tuotemerkkiin viittaaminen voi perusteettomasti rajoittaa kilpailua sekä suosia tiettyjä valmistajia ja tarjoajia. Ei myöskään välttämättä ole hankintayksikön intressissä käyttää hankinnan kohteen määrittelyssä tiettyä tuotemerkkiä, koska kilpailun rajoittumisen myötä hankintayksikkö voi joutua ostamaan huonompaa laatua kalliimmalla hinnalla, vaikka markkinoilla olisi ollut tuotteita, joiden avulla olisi päästy samaan lopputulokseen kuin tietyn tuotemerkin tuotteella tai sitä vastaavilla tuotteilla.

Selvästi kielletystä hankinnan kohteen määrittelystä voisi esimerkiksi tavarahankinnassa olla kyse silloin, kun tarjota voitaisiin vain tietyn merkkisiä tuotteita. Tällöin kyseisen tuotteen valmistaja saisi ilmeisen keinotekoista kilpailuetua suhteessa muihin valmistajiin. Tuotemerkkiin viittaamisessa tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Mikäli hankinnan kohde ja laajuus edellyttävät hankinnan määrittelyä tietyn tuotemerkin avulla, koska hankinnan kohdetta ei voida muutoin määrittää, voisi tuotemerkkiin viittaaminen olla sallittua. Tarjoajille tulee kuitenkin mahdollistaa tilaisuus tarjota myös tuotemerkkiä vastaavaa tuotetta. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Tuotemerkkiin viittaamisen tulee olla viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien yksilöimiseksi ei ole käytettävissä.

Oikeuskäytännössä kiellettynä tuotemerkkiin viittaamisena on pidetty muun muassa tiettyyn kodinkonemerkkiin viittaamista (MAO:66/13), tiettyyn ääni-, kuva- ja esitysteknisten laitteiden tuotemerkkiin viittaamista (MAO:246/16) sekä tiettyyn ompelukonemerkkiin viittaamista (KHO 29.1.2010 T 174). Viittausten katsottiin olevan syrjivä ja suosivan kyseisten valmistajien tuotteita, koska tuotemerkkien kautta vaaditut tekniset eritelmät olisi voitu ilmoittaa riittävän täsmällisesti ja selvästi myös ilman viittausta tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin.

Hankinnan kohdetta kuvaavia määritelmiä ei saa siten laatia sillä tavoin, että ne luovat perusteettomia esteitä julkisten hankintojen tasapuoliselle ja avoimelle kilpailulle.

Kirjoittaja on legal trainee, notaari Tuukka Lappalainen, tuukka.lappalainen@ptcs.fi.


Arkisto: Hankinnan kohteena Lada tai Mersu – vaiko sittenkin auto?