Millä perusteella kuntien sote-kiinteistöt voidaan jättää yhtiöittämättä? 

Kolme vuotta on kulunut sote-uudistuksesta. Tuolloin kunnat velvoitettiin vuokraamaan sosiaali-, ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen käytössä olleet toimitilat hyvinvointialueille. Hintataso määriteltiin tarkoilla laskentakriteereillä ja säädettiin asetuksella. Asetus määräsi, että vuokran rakenne on pääoma- ja ylläpitovuokra. 

Asetuksen voimassaolon päättyessä 31.12.2025 tilanne on se, että sote-voimaanpanolain (616/2025) perusteluja ja sananmuotoja luetaan taas tarkkaan. Kuntaomisteisten kiinteistöjen vuokraaminen hyvinvointialueelle katsotaan jatkossa pääsääntöisesti kilpailluilla markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi. Kuntalain (411/2025) 15. luvun mukaan sellainen tulee kilpailuneutraliteettisyistä jatkossa yhtiöittää.

Kuntien harjoittama sote-toimitilojen ja paloasemien tarjoaminen tapahtuu lähtökohtaisesti kilpailutilanteessa markkinoilla kuntalain 126 §:n mukaan. Kunta itse arvioi, onko kunnan alueella toimivaa sote-kiinteistömarkkinaa. Lisäksi kunta arvioi itse oman tilanteensa, huomioiden sen, että kynnys tulkita kunnassa olevan kiinteistönvuokrausmarkkinan puuttuvan on korkea. 
 

Markkinan olemassaolon selvittäminen 

Kuitenkin kuntalain 127 §:ssä on poikkeuksia yhtiöittämisvelvoitteeseen. Näistä ensimmäinen on vähäisyys: 1 momentin perusteella yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle jää kunnan toiminta, kun se täyttää vähäisyyden tunnusmerkit. Hallituksen esityksessä (268/2014) vähäisellä toiminnalla tarkoitettaisiin satunnaista toimintaa markkinoilla sekä toimintaa, jolla ei olisi markkinavaikutuksia, tai ne olisivat vähäisiä. Pykälää ei ole tarkoitettu yhtiöittämisvelvoitteen kiertämiseksi. 

Mikäli kunta arvioi, että sen toiminta toimitilamarkkinoilla ilman yhtiömuotoa ei muodosta vähäistä suurempaa markkinavaikutusta, sen on hyvä tehdä kunnan päätöksentekoon selvitys, jossa analysoidaan vähintään seuraavat asiat: 

• Onko kilpailulain mukaisesti määritetyllä relevantilla markkina-alueella merkittävässä määrin sote-toimitiloja? 

• Onko relevanteilla markkinoilla ollut kysyntää sote-kiinteistöille tai ylipäätään näihin tiloihin, tai tähän tarkoitukseen varatuille tonteille lähiaikoina? Millaisia toimitilakauppoja on tehty? 

Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kannattaa vaatia hyvä selvitys ennen päätöstä yhtiöittämättä jättämisestä, sillä yhtiöittämättä jättäminen on kuitenkin poikkeus pääsääntöön. Poikkeuksia tulee soveltaa suppeasti. 

Lisäksi relevantin markkinan määrittämisestä esitetään usein kilpailuoikeudessa eri näkemyksiä.  

Kiinteistöjen yhtiöittämiskysymyksen kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi:  

• Puhutaanko toimitilojen kysyntä- vai tarjontamarkkinasta? Tai riittääkö, että tarkastellaan vain oman kunnan alueen toimitilamarkkinaa, vai onko hyvinvointialueen näkökulmasta relevantti toimitilamarkkina yhtä kuntaa laajempi alue? Nämä ovat kysymyksiä, joita Kilpailu- ja kuluttajavirasto todennäköisesti tutkisi

Entä jos kunta ei yhtiöitä, ja myöhemmin päätös haastetaan? 

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa kilpailuasetelmaa julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Kilpailuneutraliteetin valvontakeinoista on säädetty kilpailulain (948/2011) 30 a §:n 1 momentissa. Sen mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan kunnan tai kuntayhtymän harjoittamassa taloudellisessa toiminnassa sovellettu, kilpailua vääristävä menettely. 

Seuraamukset virheistä eivät siten ole taannehtivia. Jotta kunta kuitenkin toimii huolellisesti, on sen suositeltavaa valmistella asiat päätöksentekoon siten, että se on selvittänyt markkinavaikutukset: 

Markkinavaikutusten selvittämiseksi tulee olla tiedossa, mitkä ovat relevantit markkinat, ja kuinka paljon näillä markkinoilla on toimijoita, jotta kunta pystyisi arvioimaan sen, onko kunnan toiminnalla markkinavaikutuksia. 

Blogin on kirjoittanut Satu Grekin
 

Tarvitsetko apua? Me autamme. 

Yhtiöittämättä jättäminen on poikkeus, ei pääsääntö. Siksi on tärkeää, että kunta varaa riittävät resurssit arviointiin ja päätöksentekoon. Me autamme koko prosessin ajan – markkinavaikutusten selvittämisestä sopimusten laadintaan ja verotuksellisten kysymysten ratkaisuun. 

Varaa maksuton ja sitoumukseton keskustelu asiantuntijamme kanssa. 

Lähetä meille viestiä info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake, niin olemme sinuun yhteydessä.