Sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntirajat muuttuivat 1.1.2023
Alun perin sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntirajojen uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan jo vuosi sitten. Koska hyvinvointialueuudistusta valmisteltiin samaan aikaan, haluttiin kunnille ja muille sote-alan toimijoille kuitenkin antaa lisäaikaa sopeuttaa toimintojaan hyvinvointialueisiin siirtymiseksi. Mitä nyt voimaan tullut uudistus käytännössä tarkoittaa ja mikä on muuttunut?
Kiristyksiä ulosmyyntirajoihin
Hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksikön on harjoitettava liiketoimintaansa siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Myyntiä muille osapuolille saa olla enintään viisi prosenttia tai enintään 500.000 euroa (ns. ulosmyynti). Sote-alalla voitiin poiketa näistä tiukoista rajoituksista vuoden 2022 loppuun saakka ja soveltaa näiden sijasta 10 % ulosmyyntirajaa ilman euromääräistä rajaa. Nyt vuoden 2023 alusta alkaen rajoitus on kuitenkin kaikille sama eli 500.000 euroa ja 5 %. Ulosmyyntirajan kiristymisen ja yhtenäistämisen tavoitteena on edistää kilpailuneutraliteettia ja kilpailun toimivuutta markkinoilla.
Jotta asia ei olisi kuitenkaan ihan yksiselitteinen, voidaan näistä tiukoista rajoista myös poiketa. Hankintayksikkö voi poikkeuksellisesti soveltaa 10 %:n ulosmyyntiä ilman euromääräisiä rajoja nk. markkinapuutetilanteessa. Tämä tarkoittaa, että hankintayksikkö ilmoittaa avoimuusilmoituksella, ettei se ole määräajassa saanut vastauksia vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta. Toisin sanoen sen määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei siis ole. KKV:n vuonna 2021 julkaistun sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevan selvityksen mukaan avoimuusilmoituksen käyttö on ollut kuitenkin niin vähäistä, ettei poikkeamismahdollisuutta ole syytä korostaa. Aika näyttää, tuleeko ulosmyyntirajojen kiristyminen lisäämään avoimuusilmoitusten määrää.
Uudistuksen vaikutukset julkisomisteisiin yhtiöihin
Valtiovarainministeriön 7.6.2022 julkaisemassa selvityksessä tarkennettiin julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä sote-uudistuksen jälkeen. Samalla arvioitiin myös, olisiko lainsäädäntömuutoksille tarvetta. Julkisyhteisöjen sidosyksikköhankintoja koskevat säännökset todettiin toimiviksi eikä tarvetta niiden muuttamiseen esimerkiksi vain hyvinvointialueiden tekemien sidosyksikköhankintojen osalta katsottu tässä vaiheessa tarpeelliseksi. Jos sidosyksikkösääntelyä tulisi kuitenkin tarve muuttaa myöhemmin, on mahdollisten muutosten vaikutukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen väliseen kilpailuneutraliteettiin ja kilpailun toimivuuteen markkinoilla otettava huomioon. Joka tapauksessa se, että hankintalaki pohjautuu EU:n sääntelyyn, etenkin hankintadirektiiviin, rajoittaa muutosten tekemistä hankintalakiin.
Blogin on kirjoittanut juristiharjoittelija Annemari Kauppi.
Lisätietoa vuoden takaisesta tilanteesta sidosyksikköhankintojen osalta voit lukea blogistamme Sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntirajoitusten kiristymiselle lisäaikaa.
Tutustu myös aiheeseen liittyvään blogiimme Sote-uudistus ja hankintalain soveltaminen – kiperiä kysymyksiä ja vastauksia.
PTCS:lta saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi
Jos esimerkiksi sidosyksiköihin liittyvä problematiikka mietityttää, me autamme. Lähetä viesti info@ptcs.fi.
