Hankintaresepti julkisen talouden vakauttamiseen

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021

Toukokuussa 2019 Valtiovarainministeriön silloinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki avasi Hankinta-Suomen lanseeraustilaisuuden sanoilla: ”Tuossa muutaman korttelin päässä on joukko ihmisiä, jotka pohtivat ongelmaa, johon täällä on ratkaisu”.

Siellä muutaman korttelin päässä sijaitsi Säätytalo ja siellä hallitusneuvottelut meneillään. Neuvottelijat miettivät noin 120 miljardin euron julkista taloutta ja sen kestävyyttä. Kun julkisen sektorin hankintasopimuksien vuotuinen arvo on noin 35 miljardia euroa, ratkaisua talouden kestävyyteen kannattaa ehdottomasti hakea myös hankinnoista. Ei ihme, että hankintojen käytännöt mietityttävät nykyään yhä enemmän VM:n virkamiehiä.

Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää sitä, että julkisen talouden sopeutustoimien olisi oltava valmiina hallituskauden lopussa.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkista taloutta vahvistavista toimista pitäisi tehdä päätöksiä 5 miljardin edestä vuoteen 2023 mennessä.

Hankintaresepti ja sen osat

Hankintojen mittakaava on niin valtava, että katseet tulevat väistämättä kääntymään hankintayksiköihin. Esitän tässä blogisarjassa hankintareseptin, jonka kautta voisi tavoitella miljardiluokan säästöjä vuoteen 2030 mennessä. Hankintareseptin osat ovat:

1. Hankintasopimusten kannusteet kuntoon. Jokainen kansalainen osaa mainita yhden pitkäksi menneen julkisen hankinnan. On kyse sitten rakentamisesta, liikenteestä tai ICT-hankinnasta. Budjetit ylittyvät ja asiat eivät valmistu aikataulussa. Ratkaisua on haettu uusista hankintamalleista, kuten esim. allianssimalleista (Erkki Virtasen selvitys). Uudet mallit sopivatkin isoihin rakennus- ja infrahankkeisiin, mutta eivät ratkaise valtaosaa ongelmista.  Liian usein toimittajalla on kannuste pitkittää hanketta julkisen sektorin kustannuksella. Systemaattisemmalle taloustieteen hyödyntämiselle olisi tilausta. Tarvitaan hinnoittelumallien standardi, joka rakentuu asioiden hoitamisen, ei aloittamisen ympärille.

2. Vaikuttavuuden arvioinnista arkipäivää palveluhankinnoissa. Aina pelkkä nopeus ja hankintabudjetissa pysyminen ei riitä. Palveluhankinnoissa on ensiarvioisen tärkeää arvioida mitä palvelun toteuttamisesta seuraa. Esimerkiksi sote- ja työllisyyspalveluilla on merkittäviä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja julkisen talouteen. Suomessa tämä on verrattain hyvin ymmärretty ja luotu kiinnostavia kokeiluja. Isojen kokeilujen rinnalle tarvitaan kuitenkin työkaluja hankintojen arkeen. Näkökulman siirtämisellä sisällön määrittelystä vaikuttavuuteen voisi olla taloudellisesti ratkaiseva merkitys. Periaatepäätöksellä voitaisiin edellyttää, että hyvinvoinnin ja julkisen talouden kannalta keskeisimpien hankintojen vaikuttavuutta on arvioitava ja siitä raportoiva. Kaikkien palveluhankintojen osalta tulisi lanseerata toimintamalli, joka varmistaa, että hankinnan vaikuttavuutta punnitaan hankinnan suunnitteluvaiheessa. Kaikkea ei voi mitata, mutta kaiken voi suunnitella vaikuttavuuden näkökulmasta. 

3. Kilpailun lisääminen toisi säästöjä. Kilpailuttamisen tavoite julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä ei näytä tällä hetkellä toteutuvan. VATT:n ja Aalto-yliopiston uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että oikeaa kilpailua ei käytännössä ole: yli puoleen kilpailutuksista tulee vain 0–2 tarjousta. Halosen ja Tukiaisen tutkimuksen mukaan syitä hankintojen vähäiselle määrälle on monia. Syihin voit tarkemmin perehtyä lukemalla tämän tiivistelmän. Tutkimustiedon valossa on realistista ajatella, että maltillisellakin tarjousten määrän kasvattamisella voitaisiin saavuttaa vähintään 5 prosentin säästöt hankintakustannuksissa. Tarjousten määrän lisääminen voisi siis lohkaista 35 miljardin hankintapotista satoja miljoona tai yli miljardinkin. Tulisi käynnistää erillinen kilpailun määrän lisäämisen ohjelma, lanseerata sitovat tavoitteet tarjousten määrän kasvattamiselle sekä hankintojen jakamiselle pienempiin kokonaisuuksiin.     

4. Innovatiivisista hankinnoista investointeihin. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien (TKI) osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman hankintojen uudistamista. Tutkimusten mukaan innovaatiot syntyvät usein yhdeksän erehdyksen ja yhden onnistumisen kautta. Tulisi kartoittaa ne hankinnat, joissa on mahdollista ottaa riskiä ja joiden onnistuminen voisi ratkaista isoja kysymyksiä. Näiden TKI-hankkeiden merkitys julkisen talouden kannalta on kahdenlainen: niiden kautta on mahdollista saada merkittäviä säästöjä vuosikymmenen loppuun mennessä sekä saada kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille referenssejä.  Tarvitaan erillinen hankintainvestointien ohjelma, joka otetaan osaksi Suomen TKI-tiekarttaa.

5. Data- ja kiertotalouden valtavirtaistaminen. Kaiken 2020-luvulla tapahtuvan kehittämisen keskiössä tulisi olla teknologian ja datan nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen. Suomalaisten startup-yritysten osaamisen nykyistä voimakkaampi hyödyntäminen voisi lisätä hankintojen kustannustehokkuutta sekä vastata samalla ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin haasteisiin. Kasvuyritysten kentällä kiinnostavinta kehitystä tapahtuu tällä hetkellä erilaisilla kestävän kehityksen aloilla, materiaaliteknologiassa, ruokateknologian ja ilmastoyhtiöissä. Nuorilla yrittäjillä on intoa yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Startuppien saaminen mukaan edellyttää hankinnoista vastaavilta uudenlaista aktiivisuutta. Tarvitaan uusi konsepti markkinavuoropuheluun. Alusta, joka tarjoaa Suomen parhaimmille yrityksille mahdollisuuden antaa ideansa yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiin.

Arvostetun MIT:n taloustieteen professori Daron Acemoğlun mukaan monissa valtioissa olisi paljon mahdollisuuksia parantaa työn tuottavuutta, mutta jostain syystä näitä mahdollisuuksia ei hyödynnetä kunnolla. Tämä pätee varsin hyvin suomalaisiin hankintoihin. Mahdollisuudet tuottavuuden parantamiseen ovat mittavat.

Seuraavan kahden vuoden aikana on päätettävä niistä toimista, jotka mahdollistavat tuottavuuden kasvun potentiaaliinsa ja tuovat tarvittavat säästöt.

Blogisarjani seuraavassa osassa sukelletaan kannusteiden maailmaan tarkemmalla tasolla.

Blogin on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija Jussi Pyykkönen

PTCS:ltä apua myös vaikuttavuutta koskevissa toimeksiannoissa

Vuosien mittaan PTCS on kasvanut Suomen johtavaksi julkisiin hankintoihin erikoistuneeksi asiantuntijatoimistoksi. Vaikuttavuutta koskevat toimeksiantomme koskevat hankintojen johtamista, suunnittelua tai kilpailuttamista. Kysy lisää Laura Mäeltä tai pyydä tarjous.

Kiinnostaako vaikuttavuuden merkitys hankintaprosessissa? Ilmoittaudu uuteen koulutukseemme.

Blogin kirjoittaja Jussi Pyykkönen kouluttaa teemasta 22.4.2021 klo 9-16 otsikolla Vaikuttavuuden arvioinnista arkipäivää. Koulutuksessa perehdytään vaikuttavuuden arviointiin hankintaprosessin eri vaiheissa. Tutustu  ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.   

Jos haluat saada meiltä tietoa julkaistuista blogeistamme, tulevista koulutuksistamme ja muista julkisten hankintojen ajankohtaisista aiheista, liity uutiskirjeemme tilaajalistalle.