PTCS:n uutiskirje 4/2024 julkisten hankintojen maailmasta on julkaistu

Syksyn ensimmäisessä uutiskirjeessämme aiheina ovat JYSE-ehdot, tietosuoja-asetukseen suunnitteilla oleva muutos, hankintaosaaminen sekä asiantuntijapalveluiden vähimmäisvaatimukset. Lisäksi blogeissa käsitellään TE-uudistusta ja sähköisen huutokaupan hyödyntämisen etuja. Käy tutustumassa uusimpaan uutiskirjeeseemme. Noin 6 kertaa vuodessa ilmestyvän PTCSUutiskirjeen sekä myös kuukausittain lähettävän PTCSKoulutusuutiset voit tilata täyttämällä tilauslomakkeen. Halutessasi voit peruuttaa toisen tai molemmat uutiskirjeemme milloin vain viestien lopussa olevasta linkistä.

Naton julkiset hankinnat tarjoajien näkökulmasta

Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa (Nato) avaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotimaisille yrityksille ja vientiteollisuudelle – myös julkisten hankintojen saralla. Naton yhteenlaskettu vuosibudjetti on noin 3,3 miljardia euroa, jolla hankkii monenlaisia tavaroita ja palveluita, aina erilaisista ajoneuvoista, varaosista ja komponenteista muonituspalveluihin ja sadevaatteisiin. Nato-hankintojen perusperiaatteet – tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, avoimuus ja kilpailullisuus – ovat sinänsä samat […]

JYSE-ehdot osana hankintasopimusta – tiettyä vähimmäisturvaa vai kohtuuttomia sopimusehtoja?

Onko hankintayksikkösi kilpailuttamassa hankintaa ja pohdit, soveltuvatko julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot eli JYSE-ehdot sellaisenaan vai pitäisikö niistä poiketa tavalla tai toisella? Tai harkitsetteko yrityksessäsi julkiseen tarjouskilpailuun osallistumista, mutta tarjouspyynnön luettuasi olet epävarma, mihin kaikkeen oletkaan tarjoajana sitoutumassa, jos sopimusvaiheeseen päästään? Mitkä ihmeen JYSE-ehdot? Julkisten hankintojen yleisillä sopimusehdoilla eli tuttavallisemmin ”Jyseillä” tarkoitetaan valtiovarainministeriön ylläpitämiä vakiosopimusehtoja, joita […]

Julkinen sektori yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisten hallinnollisten seuraamusmaksujen piiriin?

Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty säädösvalmistelu (OM 127:00/2023), jonka tarkoituksena on selvittää tietosuojalain (1050/2018) muuttamista niin, että hallinnollisia seuraamusmaksuja olisi jatkossa mahdollista määrätä myös julkisen sektorin toimijoille. Tähän asti hallinnollisia seuraamusmaksuja on voitu määrätä Suomessa vain pääasiassa yksityiselle sektorille. Yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) 83 artiklan 7 kohdan mukaan ”kukin jäsenvaltio voi asettaa […]

Miksi yrityksissä kannattaa panostaa hankintaosaamiseen?

Julkiset hankinnat ovat noin 37 miljardin euron markkina täällä Suomessa. Julkisen sektorin tarjouskilpailuihin osallistuminen on arvokas referenssi yritykselle kuin yritykselle. Yhä useamman tarjoajan osallistuminen tarjouskilpailuihin lisää myös yritysten innovatiivisuutta. Se puolestaan vaikuttaa sekä yritysten, että myös julkisten sektorin kannattavuuteen ja edesauttaa talouskasvua. Ja sitä kautta hyödyttää meitä kaikkia. Tarjouskilpailuihin osallistuminen ja niissä menestyminen vaatii yrityksiltä […]

Datasäädös täydentää EU:n datastrategiaa

Euroopan datastrategia hyväksyttiin helmikuussa 2020 ja sen ohjaamana EU:ssa on valmisteltu uutta dataa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisille pelisäännöille on todellakin kysyntää, sillä datastrategian tavoitteena on tehdä Euroopan unionista datavetoisen yhteiskunnan edelläkävijä sekä samalla myös luoda datalle eurooppalaiset sisämarkkinat. Komissio otti ison ja tärkeän askeleen, kun se antoi helmikuussa 2022 ehdotuksensa datan oikeudenmukaista saatavuutta […]

Riittävä oma palvelutuotanto hyvinvointialueilla

Sote-uudistuksen myötä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta on nyt siirtynyt kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet voivat entiseen tapaan tarvittaessa täydentää omaa sote-palvelutuotantoaan ostopalveluilla tai palveluseteleillä. Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueen oman sote-palvelutuotannon on kuitenkin erilaisten riskien välttämiseksi oltava riittävää. Käytännössä riittävä oma palvelutuotanto tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että osa palveluista hyvinvointialueen on tuotettava itse. Epäselvyyttä ja kysymyksiä on […]

Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita kannattaa käyttää harkiten – erityisesti rakennusurakoiden kilpailutuksissa

Kilpailutatko rakennusurakoita? Jos vastaus on kyllä, olet todennäköisesti törmännyt tilanteeseen, jossa on jouduttu pohtimaan, voisiko tarjoajan sulkea pois tarjouskilpailusta esimerkiksi ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi. Rakennusurakoiden kilpailutusten hankintapäätökset tehdään usein halvimman hinnan perusteella. Laatuun pyritään vaikuttamaan muun muassa tarjoajille asetetuilla soveltuvuusvaatimuksilla. Tästä syystä harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla, kuten ammattitoimintaan liittyvällä vakavalla virheellä, on keskeinen merkitys rakennusurakoiden kilpailutuksissa. […]

”Suo siellä, vetelä täällä” – Pitääkö tarjoajille antaa mahdollisuus tarjoustensa täsmentämiselle vaiko ei?

Hankintalain mukaan tarjoaja vastaa siitä, että tarjous täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut kriteerit eikä tarjousta ole mahdollista parannella enää tarjousten jättämisen määräajan päätyttyä. Tämä pääsääntö on hyvin yksinkertainen ja armoton. Kuitenkin moni sisällöltään hyvä ja kilpailukykyinen tarjous saattaisi turhaan jäädä vertailun ulkopuolelle ilman hankintalakiin kirjattua tarjousten täsmennysmahdollisuutta. Mistä siis on kyse, jos tarjousten parantaminen ei ole […]

Tehdäänkö itse vai ulkoistetaanko? – Tuotantotavan analyysi auttaa päättämään 

Tuotantotavan analyysi eli Make or Buy -analyysi tarkoittaa nimensä mukaisesti analyysiä sitä, kannattaako toiminto toteuttaa omin voimin vai teettää se kokonaan tai osittain ulkopuolisella toimijalla. Make or Buy -analyysin avulla pystymme kartoittamaan, mikä eri vaihtoehdoista on asiakkaan näkökulmasta kustannustehokkain – vaikuttavuutta unohtamatta.   Lähtökohtaisesti analyysi kannattaa toteuttaa jo heti hankinnan suunnittelun alkuvaiheessa. Analyysin avulla kartoitamme […]

Mitä hankinnoista on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan?

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) on rakennettu, kuten jo tiedämme, säästötavoitteiden ympärille. Velkaantumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun. Julkiset hankinnat ovat luonnollisesti osa säästökokonaisuutta. Hallitus on linjannut tavoittelevansa merkittäviä kustannussäästöjä julkisia […]

Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa

Tekoälyn hyödyntäminen hankintaprosessin eri vaiheissa on jo arkipäivää. Tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin on lainsäädännön luomat reunaehdot ja periaatteet. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvoitteet sekä yleisen tietosuojadirektiivin (”GDPR”) säännökset luovat omat haasteensa tekoälysovellusten hyödyntämiselle. Tekoälyn avulla eri lähteistä kootun ja muokatun tiedon lainmukaisuuteen liittyy usein epävarmuutta erityisesti tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi GDPR:n 3. artiklan mukaan asetusta sovelletaan, jos henkilötietoja […]