Hankintalakityöryhmä ehdottaa tarkennuksia huoltovarmuutta ja turvallisuutta koskeviin lakeihin

Direktiivi 2014/24/EU on jossain mielessä, George R.R. Martinia soveltaen, kesän lapsia. Tämä ei kuitenkaan ole aina estänyt huoltovarmuuden ja turvallisuuden huomioimista julkisissa hankinnoissa. Puolustus- ja turvallisuuslaki eli putu-laki antaa hieman enemmän mahdollisuuksia huomioida turvallisuuteen- ja huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä. Sen myötä kaikkein ”kovimmat” turvallisuushankinnat on voitu tehdä salaisina hankintoina tai seut 346 artiklan perusteella ilman hankintalakien menettelyitä.

Turvallisuus ja huoltovarmuus eivät kuitenkaan koostu pelkästään yksittäisistä hyvin kriittisistä hankinnoista, vaan koko yhteiskunnan häiriön-, häirinnän-, sabotaasien- ja kriisiensietokyvystä. Tältä osin direktiivi ja hankintalaki ovat olleet mielestäni hieman voimattomia. Esimerkiksi nykyisen hankintalain puitteissa on melko hankalaa hallita riskimaaksi mielletystä maasta tulevaa ict-tekniikkaa, jos itse tekniikka on kunnossa ja hintataso kilpailukykyinen. Nykyinen teknologia on niin mutkikasta, että mahdollisia takaportteja ja muita piileviä haitallisia ominaisuuksia on käytännön hankintatoiminnassa mahdotonta havaita. Tarjoajan roolissa voi myös olla eurooppalainen yritys, eikä suinkaan alkuperäinen valmistaja, jolloin kilpailutukseen osallistuvaa tarjoajaa ei lain mukaan voida poissulkea. 

Lisää työkaluja hankintayksiköille riskien hallintaa

Pitkät logistiikkaketjut voivat lisätä ja ovat jo lisänneetkin riskejä ja häiriöitä toimituksiin esimerkiksi koronakriisin aikaan ja surullisen kuuluisan Evergreen konttialuksen juututtua Suezin kanavaan. Eli ongelmia on ilmennyt siis jo ennen kansainvälisen tilanteen nykyistä kiristymistä.

Näihin tekijöihin hankintalakityöryhmän muistiossa on mainiosti kiinnitetty huomiota ja pyritty antamaan hankintayksiköille lisätyökaluja. Toki direktiivin rajoissa.

Muistiossa ehdotetaan hankintalain 2 §:ään tavoitteiden osalta lisättäväksi ”Lain tavoitteena on huomioida huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien toteutuminen julkisissa hankinnoissa”. Lisäyksen tarkoituksena on korostaa, että tilanteen niin vaatiessa julkisissa hankinnoissa olisi jo lähtökohtaisesti huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuusnäkökohdat kaikissa tilanteissa.

Hankinnan kohteen kuvaukseen tarkennuksia

Hankintalain 71 §:ään Hankinnan kohteen kuvaus ehdotetaan myös lisättäväksi uusi neljäs momentti ” Hankintayksikkö voi hankinnan kohdetta kuvaavissa määritelmissä asettaa turvallisuutta ja varautumista koskevia ehtoja, joilla voidaan varmistaa hankittavan tuotteen, palvelun tai urakan tarjouspyynnössä edellytetty saatavuus, toimivuus ja häiriötön käyttö hankinnan kohteen koko elinkaaren ajan. Varautumiseen liittyvät hankinnat voidaan kilpailuttaa ennakolta ehdolla, jonka mukaan tavarat, palvelut tai urakat hankintaan vain, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty kriisi- tai vastaava tilanne uhkaa tai vallitsee.

Hankintalakityöryhmän muistion mukaan ”Huoltovarmuutta koskevana vaatimuksena voi olla esimerkiksi se, että tarjoaja pystyy osoittamaan, että se kykenee toimitusketjun rakenteen ja sijainnin puolesta noudattamaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyjä huoltovarmuutta koskevia vaatimuksia, sekä antamaan tarjoajan sitoumuksen, että mahdolliset muutokset toimitusketjussa sopimuksen toteuttamisen aikana eivät haittaa näiden vaatimusten noudattamista.”

Varautuminen vaatii hankintayksiköiltä konkreettisia toimia

Kaikesta huolimatta on kuitenkin tärkeää aina muistaa, että varautuminen on ennen kaikkea tosiasiallista toimintaa, ei pelkkiä sopimuksia ja vaatimuksia. Hankintayksikön kannattaa varautumisessaan pyrkiä mahdollisuuksiensa mukaan konkreettisuuteen ja todennettaviin seikkoihin.

Suomessa sijaitseva varmuusvarasto, jota ylläpidetään esimerkiksi kierrättämällä tuotteita, on hyvä esimerkki konkreettisesta pelkää sopimussitoumusta paremmasta varautumisesta. Varjopuolena kuitenkin on, että varautuminen voi vaatia myös rahallista panosta, koska kustannuksia ei yleensä voi vain vyöryttää toimittajan harteille. Tässäkin asiassa kyse on mielestäni priorisoinnista, joka luonnollisesti elää uhkakuvien myötä.

Tarjoajan poissulkuperusteisiin ehdotettu lisäperustetta

Muistiossa ehdotetaan myös 81 §:ään lisättäväksi hieman putu-lain 48 §:n harkinnanvaraista poissulkuperustetta 5) muistuttava poissulkuperuste 12), jonka perusteella voitaisiin sulkea pois tarjoaja ”jonka luotettavuus on todettu siinä määrin riittämättömäksi, että kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle aiheutuva riski olisi ilmeinen.”

Muistion mukaan ” momentti mahdollistaisi erityisesti poissulkemaan tarjouskilpailusta sellaiset tarjoukset, joissa tarjotut tuotteet tai laitteet tulevat kolmansista maista ja joihin sisältyy turvallisuus- tai muita uhkia. Hankintayksikkö voisi näin ollen edellyttää toimittajaa osoittamaan, että toimittaja, sen alihankkija tai muu kumppanuusyritys sijaitsee siten, ettei toimitusketju tai hankintayksikön toiminta vaarannu ja koko hankinnan elinkaaren aikana pystytään ottamaan huomioon huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset” ja ” Hankintayksikkö voisi noudattaa komission tai kansallisten viranomaisten antamia ohjeita ja tulkintoja korkean riskin toimittajista tai tuotteista ja sulkea näiden perusteella tarjouskilpailusta korkean riskin toimittajia, palveluja, laitteita tai tuotteita. Hankintayksikkö voisi edellyttää, että tarjottavaa tuotetta tai näihin liittyvää infrastruktuuria, palvelua tai rakennusurakkaa, taikka tarjoajaa, sen alihankkijaa tai voimavarayksikköä ei ole määritelty korkean riskin piiriin kuuluvaksi

Vaikka muistiossa esitetty sanamuoto ”riski olisi ilmeinen” on tiukempi kuin putu-lain sanamuoto ”riskiä ei voida sulkea pois”, tuodaan pykälän perusteluissa selvästi esiin, että mahdollisessa poissulussa voitaisiin viitata komission ja tai kansallisten viranomaisten ohjeisiin. Tämä mielestäni selkeyttäsi tulkintaa ja lisäisi joustavuutta, koska ohjeita voitaisiin tilanteen mukaan päivittää huomattavasti nopeammin kuin lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä.

Summa summarum

Kaiken kaikkiaan muistion huoltovarmuutta ja turvallisuutta koskevat ehdotukset vaikuttavat oman ensivaikutelmani mukaan onnistuneilta. Vaikka hankintalaki on vain yksi työkalu muiden joukossa, on oleellista, että sen sisältämiä työkaluja käytetään tehokkaasti ja taitavasti.  

Blogin on kirjoittanut varatuomari Tapio Lahtinen, jonka erityisosaamisalueisiin PTCS:llä kuuluvat muun muassa putu-hankinnat.

Haluatko kuulla ja oppia lisää puolustus- ja turvallisuus hankinnoista? – Ilmoittaudu koulutukseemme!

PTCS järjestää 4.2.2025 webinaarin Puolustus- ja turvallisuusalan hankinnat, jossa kouluttajana toimii blogin kirjoittanut Tapio Lahtinen.

Tarvitsetko apua putu-hankinnoissa?

Meiltä saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi. Lähetä meille viesti info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake, niin olemme sinuun yhteydessä.