Kestävät julkiset hankinnat – vastuullisuuden uusi veturi
Julkisten hankintojen kilpailuttaminen on tyypillisesti mielletty hankintayksiköiden mekaaniseksi ostotoiminnaksi. Hankinnat on usein nähty pääasiassa vain viranomaisten omien tehtävien toteuttamisen tukitoimintoina, eikä hankintojen potentiaalia edistää esimerkiksi poliittisia tavoitteita ole kunnolla tunnistettu.
Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa, joka vastaa keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luvun perusteella on selvää, että julkisissa hankinnoissa piilee valtava potentiaali toteuttaa kestäviä hankintoja. Kestävillä hankinnoilla tarkoitetaan ympäristövastuullisia, taloudellisesti vastuullisia ja sosiaalisesti vastuullisia hankintoja.
Hankintojen strateginen ulottuvuus
Julkisten hankintojen laajat vaikutusmahdollisuudet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on sittemmin tunnistettu. Hankintakentällä kuulee nykyään puhuttavan lähes päivittäin kestävistä hankinnoista. Hankintayksiköt ovatkin omaksuneet hankintastrategioihinsa viime vuosina erilaisia kestävyysnäkökohtia. Myös tarjoajapuolella yritykset pyrkivät osallistumaan tarjouskilpailuihin, joissa kestävän kehityksen teemat on otettu huomioon. Sekä hankintayksiköiden että tarjoajien suunnalta on siten havaittavissa aitoa kiinnostusta kestäviä hankintoja kohtaan.
Vuoden 2014 hankintadirektiiviuudistuksen yhteydessä nostettiin esille julkisten hankintojen strateginen ulottuvuus. Uudistetussa hankintasääntelyssä on lähdetty liikkeelle siitä, että hankintoja toteutetaan laadukkaasti, innovatiivisesti ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden. Muutos kohti strategisempia julkisia hankintoja on kuitenkin ollut kokemustemme mukaan verkkaista. Mielestämme muutostyö edellyttää laajaa ajattelutavan muutosta julkisista hankinnoista, jotta niistä saadaan uusi veturi vastuullisuuden edistämiselle.
Kestävät hankinnat ja innovatiivisuus
Kestävissä hankinnoissa on mielestämme itse asiassa kysymys innovatiivisuudesta. Kyse on siitä, että hankintaa osataan ajatella uudella tavalla tavaran, palvelun tai rakennusurakan ostamista laajempana kokonaisuutena, joka vaikuttaa muihinkin tahoihin kuin hankintaviranomaiseen ja sopimuskumppaniin. Hankinnan vaikuttavuutta on mielestämme osattava ajatella esimerkiksi toimitus- ja valmistusketjun, alihankkijoiden, työntekijöiden ja loppukäyttäjien näkökulmasta, jotta voidaan saada käsitys hankintojen valtavasta potentiaalista edistää eri tavoin vastuullisuutta.
Kun julkista hankintaa osataan ajatella innovatiivisesti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmasta, avautuu hankintayksiköille laajat mahdollisuudet toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joilla hankinnasta tehdään myös käytännössä vaikuttavampi. Tämä on mielestämme toinen kestävän hankinnan elementti: hankintoja on ajateltava innovatiivisemmin, mutta sen lisäksi on osattava tehdä toimenpiteitä, jotka myös johtavat vastuullisuuden lisääntymiseen. Kokemuksemme mukaan käytännön toimenpiteitä on lukuisia. Kestävää kehitystä edistäviä hankintoja voidaan tavoitella esimerkiksi huolellisen suunnittelun avulla, uudenlaisilla hankinnan vaatimuksilla tai fiksummilla sopimusehdoilla.
Tiedon jakaminen hyvistä käytännöistä on tärkeää
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskus KEINOn tavoitteena on mm. lisätä kestävyystavoitetta ja innovatiivisuutta toteuttavia hankintoja Suomessa sekä auttaa hankintayksiköitä jakamaan avoimesti tietoa omista kokemuksistaan ja oppimaan toisiltaan. KEINO-osaamiskeskuksen vuonna 2018 toteuttaman hankintaosaamisen tasoa koskeneen kyselyn perusteella hyvin moni vastaajista kaipasi lisäosaamista kestävien hankintojen toteuttamiseen. Osaamisen jakaminen hyviksi todetuista käytännön esimerkeistä on siis tarpeellista ja kaivattuakin.
KEINO-osaamiskeskus on sittemmin julkaissut hankintakeino.fi -verkkosivuilla hakukoneen, jossa voi hakea ”keinokkaita hankintaesimerkkejä” eli kestävyyteen ja/tai innovatiivisuuteen pyrkiviä hankintoja. Hakukoneessa on tällä hetkellä noin 30 keinokasta esimerkkihankintaa ja sivustoa täydennetään jatkuvasti. Hakukoneen esimerkkitapauksista voi hakea ideoita ja inspiraatiota siihen, miten kestävyys ja innovatiivisuus on mahdollista yhdistää julkisiin hankintoihin.
Onnistuneiden ja hankintalain vaatimukset täyttävien käytännön esimerkkien jakamisella on mahdollista aikaansaada valtava vipuvoima strategisemman ajattelutavan lisäämiseen julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön oppaassa sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista kuvataan sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen hyötyjä ja nostetaan esiin esimerkkejä hankintayksiköiden käyttämistä sosiaalisen vastuullisuuden kriteereistä. Inspiraatiota kestävien ja vastuullisten hankintojen toteuttamiseen voi hakea myös esimerkiksi Helsingin kaupungin kestävien hankintojen oppaasta.
Hankintalain reunaehdot ja liityntävaatimuksen tulkinta
Hankintalaki asettaa reunaehdot sille, miten vastuullisuus voidaan ottaa huomioon kilpailutuksessa. Hankinnan kohteen vaatimuksia ja hinta-laatu -suhteen vertailuperusteita määriteltäessä on pidettävä mielessä, että vaatimusten ja vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen. Siten esimerkiksi vastuullisuutta koskevien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen hankintalain 94 §:n mukaisesti.
Hankintayksikkö voi hankintalain 98 §:n mukaan asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka liittyvät hankinnan kohteeseen. Ehdot voivat liittyä hankinnan taloudellisiin tai sosiaalisiin taikka innovaatio-, ympäristö- ja työllisyysnäkökohtiin. Kyseistä pykälää koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp, s. 207) viitataan hankintadirektiivin perustelukappaleeseen. Hankintadirektiivin johdanto-osan 104 perustelukappaleen mukaan tällaiset ehdot eivät saa olla suoraan tai epäsuorasti syrjiviä ja niiden tulee liittyä hankintasopimuksen kohteeseen, johon sisältyvät kaikki tiettyyn tuotantoprosessiin, toimittamiseen tai kaupallistamiseen liittyvät tekijät. Niihin kuuluvat hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot, mutta eivät yrityksen yleistä toimintapolitiikkaa koskevat vaatimukset.
Hankintayksiköiden haaste onkin siinä, miten kriteereitä on todellisuudessa mahdollista käyttää. Esimerkiksi siivouspalveluiden hankinnassa työllistämisehto ja sen käyttö liittyvät hankinnan kohteeseen, mikäli henkilö työllistetään siivoustehtäviin hankinnan kohteena oleviin toimitiloihin. Liityntävaatimuksen täyttyminen voi olla kuitenkin epäselvempää, jos henkilö työllistetään siivousyrityksessä muihin tehtäviin.
PTCS:ltä apua kestäviin julkisiin hankintoihin
Mikäli tarvitset apua tutkimusmatkallasi kohti vastuullisia ja kestäviä hankintoja, voit olla yhteydessä Laura Mäkeen, laura.maki@ptcs.fi. Tulemme mielellämme kertomaan, miten sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisia tai ympäristövastuullisia hankintoja on mahdollista tehdä ja millaisia käytännön esimerkkejä olemme luoneet yhdessä asiakkaidemme kanssa.
PTCS järjestää koulutuksen kestävistä ja vastuullisista julkisista hankinnoista 20.8.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu!
Tekstin ovat kirjoittaneet PTCS:n asiantuntijat Laura Mäki ja Sara Taivainen.
Tags: innovatiivisuusJulkiset hankinnatkestävät hankinnatvastuullisuus