Mitä hankinnoista on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan?

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) on rakennettu, kuten jo tiedämme, säästötavoitteiden ympärille. Velkaantumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun.

Julkiset hankinnat ovat luonnollisesti osa säästökokonaisuutta. Hallitus on linjannut tavoittelevansa merkittäviä kustannussäästöjä julkisia hankintoja tehostamalla. Hallitusohjelmassa mainitaan hankinnat peräti 67:ssä eri kohdassa. Hallitusohjelman hankintoja koskevat kirjaukset voidaan mielestäni tiivistää neljään pointtiin:

1. Lisää säästöjä
2. Lisää hankintaosaamista
3. Lisää kilpailua
4. Lisää vaikuttavuutta

Hallitusohjelmassa on linjattu, että tulevalla hallituskaudella selvitetään uusia tapoja vahvistaa hankintaosaamista sekä lisätä ymmärrystä ulkopuolisten palveluntarjoajien merkityksestä hyvinvointialueilla. Hankintaosaamisen kehittämiseen viitataan useassa kohdassa.

Nähdäkseni hallitusohjelmassa painottuukin edeltävää hallituskautta voimakkaammin monituottajamalli. Monituottajamallilla tarkoitetaan sitä, että sote-, työllisyys- sekä muita palveluita voi olla tuottamassa useita eri tahoja, kuten julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Yksityisen ja kolmannen sektorin roolin kasvaessa hankintaosaamisen rooli tulee korostumaan entisestään.

Hallitusohjelman viesti on selvä: Jotta säästöt voidaan saavuttaa, tarvitaan lisää hankintaosaamista.

Hankintaosaamisen lisäksi hallitus kiinnittää huomiota kilpailun määrään. Vähäinen kilpailu tunnetusti lisää kustannuksia, joten säästöjä on haettava kilpailua lisäämällä. Hallitusohjelman mukaan kilpailutusten onnistuminen takaa sen, että kansalaiset saavat laadukasta palvelua ja veronmaksajat käytetyille rahoille vastinetta. Onnistuneet hankinnat myös parantavat yritysten toimintaympäristöä.

Kilpailun ja hankintojen tehostamisen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu useita hankintalain uudistamisen periaatteita:

• Asetetaan hankintalakiin lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä. Kilpailutuksen kokonaistaloudellisuudesta tulee varmistua.
• Ohjataan kuntia ja hyvinvointialueita hyödyntämään nykyistä enemmän yhteishankintoja.
• Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontaa vahvistetaan ja perustetaan hankintatietokanta, joka mahdollistaa kehitystoimien ja lainsäädäntömuutosten arvioinnin, parhaiden käytäntöjen levittämisen ja väärinkäytösten havaitsemisen.
• Muutetaan hankintalakia niin, että EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voidaan olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä ja mahdollistetaan ratkaisusta valittaminen.
• Velvoitetaan yhteishankintayksikköjä huomioimaan kilpailutuksissaan kilpailuolosuhteet ja markkinavaikutukset.
• Säädetään julkisyhteisöjen ostolaskudata avoimesti ja keskitetysti julkaistavaksi ilman erillistä pyyntöä.
• Selvitetään mahdollisuutta luoda esimerkiksi hankintavalituslautakuntaan perustuva järjestelmä nopeutetusta muutoksenhausta julkisissa hankinnoissa.
• Sanktioidaan suorahankinnan ja pakollisen sopimusmuutosilmoituksen ilmoittamatta jättäminen.
• Velvoitetaan hankintayksiköitä tekemään yli 10 miljoonan euron hankinnoista analyysi, jossa arvioidaan hankintamallin soveltuvuus ja ennakoidaan kustannuksia.
• Lisätään hankintaosaamista ja edistetään innovatiivisten hankintojen käyttöä.

Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että julkisten hankintojen tehokkuutta voidaan edistää uudistamalla sidosyksikköjä sekä muuta julkisen vallan markkinatoimintaa koskevaa sääntelyä. Hallitusohjelman kirjaukset sidosyksikköjen osalta ovat seuraavat:

• Rajoitetaan hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla.
• Sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusprosentti (10 %)
• Tiukennetaan lainsäädäntöä siten, että sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi.
• Hallitus uudistaa kuntalakia ja hyvinvointialuelakia huomioimaan paremmin taloudellinen vastuullisuus ja kuntien yritystoiminnan markkinavaikutukset.
• Yhtenäistetään sidosyksiköiden ulosmyyntirajat enintään 5 prosenttiin ja enintään 500 000 euroon inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta

Hallitusohjelmassa toistuu yksi sana poikkeuksellisen usein. Se sana on vaikuttavuus. Vaikuttavuuden tavoittelu mainitaan 81:ssa eri kohdassa.  Hallitus haluaa esimerkiksi tehostaa laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä sekä vahvistaa valtion ohjausta vaikuttavuusperustaisesti. Erityisesti vaikuttavuuteen kiinnitetään huomioita hyvinvointialueita koskevissa kirjauksissa.

Julkisissa hankinnoissa tuleekin nähdäkseni korostumaan yhä enemmän kustannusvaikuttavuus. Hankinnoissa vaaditaan yhä enemmän laskentaosaamista ja tiedolla johtamista. Hankintojen säästöpotentiaalia ja vaikuttavuutta tullaan arvioimaan yhä useamman hankinnan yhteydessä. Tulemme varmasti näkemään myös useita hankintojen tehostamis- tai säästöohjelmia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Senaatin alkuvuonna julkaisema ohjelmakokonaisuus, jolla tavoitellaan 100 miljoonan euron säästöä  Senaatti käynnistää hankintojen kehitysohjelman – arvioitu säästöpotentiaali 100 miljoonaa euroa – Senaatti

Tiivistelmän on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija Jussi Pyykkönen.