Miten kunta poikkeaa arvonlisäverotuksessa muista verovelvollisista?
Kuntien asema arvonlisäverotuksessa on erityinen, koska kuntien tehtävistä suurin osa on lakisääteisiä. Näistä tehtävistä valtaosa on arvonlisäverosta vapaita. Kuntien toiminnan arvonlisäverollisuus on myös sidoksissa siihen, onko sama toiminta elinkeinoverolain tarkoittamaa elinkeinotoimintaa. Tämä kahden verolain liittäminen toiseensa kuntien arvonlisäverotuksessa on suomalainen erityispiirre, jota muilla valtioilla ei ole.
Arvonlisäverotus on EU-tasolla harmonisoitua sääntelyä, jonka yhtenä tavoitteena on hankintaneutraalius. Se tarkoittaa, että arvonlisäverovaikutukset eivät saa ohjata esimerkiksi sitä, tehdäänkö jokin asia omana työnä, vai ostetaanko sitä ulkoisilta toimijoilta. Tähän kunta törmää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
1. Palautusjärjestelmä kunnille ja hyvinvointialueille
Kunnat saavat arvonlisäveron palautuksia myös kunnan verotonta toimintaa varten tekemistään hankinnoista, jotta hankintaneutraalisuus säilyy. Ilman tätä järjestelmää kunnat suosisivat omaa tuotantoa, koska ulkopuolisilta ostetut palvelut sisältäisivät arvonlisäveron.
2. Kiinteistönhallinta ja rakennuttaminen
Rakentamiseen, korjaamiseen ja kunnostukseen liittyy paljon arvonlisäveron erityisjärjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi rakentamispalvelun käännetty arvonlisävero, oman käytön verotus, ja vapaaehtoinen hakeutuminen kiinteistönluovutuksesta, sekä kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusoikeus ja -velvollisuus.
Jos kunta suunnittelee esimerkiksi pysäköinti-infran tai vesilaitoksen investointia, on arvonlisäverokysymykset ja -kohtelu syytä selvittää ennalta. Näin siksi, että usein rahoituksen hakijana voi esimerkiksi olla kunta itse, mutta itse investointi saatetaan siirtää erillisen kuntayhtiön omaisuudeksi. Epätarkoituksenmukaisesti toteutettuna investointi voi aiheuttaa negatiivista kassavirtavaikutusta, tai jopa arvonlisäveronmenetyksiä.
Rakentamispalvelujen myynnit ja ostot sekä oman käytön verotus vaativat erityistä huomiota, ja osaamistakin. Jos rakennus palvelee sekä verollista että verotonta toimintaa, vähennysoikeuden laskenta ja oman käytön verotus tulee selvittää ja raportoida asianmukaisesti.
Miksi arvonlisäverotuksen kiemuroista pitää olla selvillä
Kunnilla voi olla sekä verollista että verotonta toimintaa, ja rajanvetotilanteita on paljon. Näiden erottelu ja oikea arvonlisäverokäsittely on tärkeää selvittää. Arvonlisäverotuksen sujumisen näkökulmasta on tärkeää tietää, onko tietty tapahtuma arvonlisäverotuksen tarkoittamalla tavalla ”myynti”, ja jos on, millaiset alv-merkinnät myyntilaskuun tehdään.
Kunnat myös vastaanottavat laskuja, ja vastuu laskun oikeellisuuden tarkastamisesta on aina ostajalla. Laskulla virheellisesti oleva arvonlisävero ei oikeuta kuntapalautukseen, joten ostajan tulee vaatia oikaistu lasku.
Lisäksi esimerkiksi hankerahoituksiin, tukiin ja avustuksiin liittyy paljon tilanteita, joita pitää katsoa arvonlisäverotuksen silmälaseilla. Saatu tuki pitää ottaa huomioon tietyissä tilanteissa.
Lisäksi kunnat sekä laskuttavat että vastaanottavat laskuja myös ulkomaalaisilta toimijoilta. Jotta verokäsittely toteutuu oikein, on hyvä olla perehtynyt arvonlisäveron yleisimpiin myyntimaasäännöksiin, sekä kansanvälisiin erityisjärjestelmiin.
Tarvitsetko apua? Me autamme.
Me tunnemme arvonlisäverokysymykset, sillä autamme kunta-asiakkaitamme kaikissa sopimusasioissa. Varaa maksuton ja sitoumukseton keskustelu asiantuntijamme kanssa.
Osallistu PTCS:n käytännönläheiseen koulutukseen kuntien arvonlisäverotuksesta. Tutustu webinaarin ohjelmaan ja seuraavaan toteutukseen PTCS:n koulutuskalenterissa.