Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen

Tämän hetken kuumia puheenaiheita ovat ohjelmistorobotit ja koneoppiminen sekä niiden hyödyntäminen. Näistä aiheista sekä digitalisaatiosta kuultiin erittäin ajankohtaiset ja mielenkiitoiset puheenvuorot Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa marraskuussa. Aiheita tilaisuudessa valottivat VTT:n Senior Scientist, Ph.D Jukka Kääriäinen sekä johtava tutkija Anu Seisto.

Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly eroavat suuresti toisistaan, ja tekoäly onkin paljon laajempi käsite. Ohjelmistorobotit ovat tietokoneohjelmia, joita voidaan konfiguroida käyttämään organisaation tietojärjestelmiä tai sovelluksia kuten ihminenkin niitä käyttäisi. Ohjelmistorobottia voidaan käyttää esimerkiksi kahden tietojärjestelmän välillä tapahtuvaan tiedonsiirtoon vaihtoehtona sille, että työ tehtäisiin ohjelmistojen integraation avulla. Ohjelmistorobotti tekee tyypillisesti rutiininomaisia tehtäviä eikä sen toiminta sisällä suurempaa älykkyyttä. Ohjelmistorobottien soveltamispotentiaali onkin suurin manuaalisten tietokoneella tehtävien rutiinitehtävien automatisoinnissa.

Tekoäly puolestaan ei ole vain yksi teknologia, vaan nimikkeen alle kuuluu joukko erilaisia menetelmiä, teknologioita ja sovelluksia. Miten sitten tekoälyä käytetään? Tekoälyn käytössä tulisi miettiä, mitä sen avulla halutaan saavuttaa. Tekoäly voi olla päätöksiä tekevä vai toimintaa tukeva. Esimerkiksi chatbotit voivat auttaa asiakasta löytämään vastauksen simppeleihin kysymyksiin, jolloin tekoäly tukee asiakaspalvelutoimintaa. Tekoälyä tarvitaan usein tehtävissä, joissa vaaditaan päättelyä. Huomattavaa kuitenkin on, että tekoäly on vain niin älykäs kuin sen hyödyntämä materiaalikin.

Erityisesti ohjelmistorobottien käyttö on yleistymässä. Jukka Kääriäisen esityksessä todettiin muun muassa, että julkisella sektorilla käytetään ohjelmistorobotteja esimerkiksi lupapäätösprosessissa sekä talous- ja henkilöstöhallinnossa. Vaikka kiinnostus ohjelmistorobotiikkaa kohtaan on vahvaa yleisestikin, hyödynnetään sitä kuitenkin erityisesti yksityisellä sektorilla. Ongelmana laajemmassa käytössä on tiedon puute mahdollisista käyttötarkoituksista ja hyödyistä. Kääriäisen mukaan ohjelmistorobotin käyttöönotossa tulisikin edetä asteittain ja kokeilemalla. Esimerkkinä Oulun kaupunki, joka on jo ottanut rakennuslupaprosessissaan ohjelmistorobotin asteittain käyttöön.

Kääriäinen kuitenkin muistutti, että robotti ei ominaisuuksistaan huolimatta ole ihminen.  Siksi erityisesti tulisi selvittää ennen robotin tai tekoälyn käyttöönottoa, miten varaudutaan vikatilanteisiin eli mitä tehdään, jos robotti ei toimikaan tai toimii väärin.

Johtava asiantuntija Anu Seisto puolestaan puhui digikypsyydestä ja erilaisten työkalujen käyttämisestä kypsyyden arvioimisessa. Jo toiminnassa olevaa digikypsyystyökalua, voi testata osoitteessa: https://digimaturity.vtt.fi. Lisäksi on tulossa vastaava tekoälyä koskeva työkalu. Sen avulla pystyy tulevaisuudessa arvioimaan, miten valmis organisaatio on soveltamaan tekoälyä toiminnassaan. Tällä hetkellä käynnissä on myös DigiLeap-digitalisaatiohanke, jonka tulokset kootaan ja julkaistaan verkon tietoportaalissa.

VTT:llä on ollut ja on menossa tutkimushankkeita liittyen digitalisaatioon. Esimerkiksi älyrollaattorihankkeessa kerättiin tietoja käyttäjän liikkumisesta kännykkään asennetun ohjelman avulla. Kertyneen datan avulla pyrittiin saamaan rollaattorien käyttäjiä innostumaan liikkumisesta entistä enemmän. Tietoa laite keräsi askelmittarista poiketen rollaattorin pyörän liikkeestä.

Tekoäly, ohjelmistorobotit ja digitalisaatio ovat yleistymässä ja näiden potentiaalisten käyttötarkoitusten kartoittamiseen on tarjolla työkaluja. Nyt tarvittaisiinkin vain rohkeutta ja kokeiluhalua ottaa askel kohti tulevaisuutta.

Kirjoittaja on PTCS:llä työskentelevä OTM Susanna Pirilä.


Arkisto: Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen