Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa
Tekoälyn hyödyntäminen hankintaprosessin eri vaiheissa on jo arkipäivää. Tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin on lainsäädännön luomat reunaehdot ja periaatteet. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvoitteet sekä yleisen tietosuojadirektiivin (”GDPR”) säännökset luovat omat haasteensa tekoälysovellusten hyödyntämiselle.
Tekoälyn avulla eri lähteistä kootun ja muokatun tiedon lainmukaisuuteen liittyy usein epävarmuutta erityisesti tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi GDPR:n 3. artiklan mukaan asetusta sovelletaan, jos henkilötietoja käsitellään rekisterinpitäjän EU-alueella sijaitsevassa toimipaikassa toiminnan yhteydessä, riippumatta siitä, suoritetaanko käsittely EU:n alueella vai ei. Asetusta sovelletaan myös, jos kyseessä on EU:n markkinoille suuntautuva toiminta tai EU-alueella olevien rekisteröityjen käyttäytymisen seurantaan. Erityisesti siinä tapauksessa, että tietojen käsittely ja tallentaminen on hankintasopimuksessa rajattu vain EU-/ETA alueelle tai Euroopan komission vastaavuuspäätöksellä hyväksyttyihin maihin.
Henkilötietojen käsittelyyn liittyvä sääntely ei siis ole esteenä tekoälyn tuottaman tiedon hyödyntämiselle, kunhan sääntelyn asettamat vaatimukset on otettu huomioon. Sääntelynmukaisuus ei kuitenkaan takaa tekoälysovellusten aukotonta tietoturvaa, joten salaisten tai arkaluonteisia tietojen jakamista tulee välttää. Tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia koskevissa määrittelyissä onkin syytä varmistaa, että sovellukseen syötettyjen tietojen tallentamista on teknisesti rajoitettu tai tallentamismahdollisuus on kokonaan poistettu käytöstä, jotta tarpeettomia tietojen ei turhaan kerätä eikä säilytetä.
EU kannustaa teköälyn hyödyntämiseen
Euroopan unioni on teettänyt useita tutkimuksia, joissa on selvitetty tekoälyn hyödyntämistä eri aloilla. Tutkimusten tulosten myötä EU suhtautuu tekoälyn hyödyntämiseen julkisissa hankinnoissa pääasiassa positiivisesti. Esimerkiksi Study on up-take of emerging technologies in public procurement -tutkimus osoittaa selkeästi, että tekoälyä kannattaa hyödyntää erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon analysoinnissa ja arvioinnissa. Tekoälyä voidaan käyttää myös hankintapäätösten tekemisen tukena ja lisäämään päätösten objektiivisuutta. Lisäksi sen avulla on mahdollista myös selkeyttää tarjouspyyntöjä ja parantaa niissä käytetyn kielen laatua sekä tunnistaa mahdollisia väärinkäytöksiä, kuten korruptiota.
Suomessa tekoälyä käytetään myös esimerkiksi Hansel Oy:n Tutkihankintoja.fi -palvelun sisällön tuottamisessa. Palvelusta löytyy monenlaista tietoa valtion ja muiden julkisten organisaatioiden hankinnoista erityisesti yritysten, mutta myös kansalaisten hyödynnettäväksi.
Tekoälyn hyödyntäminen tuo mukanaan paljon hyötyjä ja säästää resursseja, mutta luonnollisesti lisää myös erilaisia velvollisuuksia ja riskejä. Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa jonkin verran suojaa, mutta se ei välttämättä riitä vastaamaan tekoälyjärjestelmien tuomiin erityishaasteisiin. Ymmärryksen lisäämiseksi nimenomaan julkiselle sektorille Suomessa on täällä Suomessa meneillään muun muassa Etairos-tutkimushanke sekä jo päättynyt AIGA-tutkimushanke. Myös EU-komissiossa tekeillä oleva tekoälyä koskeva lakiehdotus (AI ACT) on tulossa voimaan muutaman vuoden sisällä.
Nämä hankkeet sekä tietosuojaa ja muuta lainsäädäntöä koskevat tarkennukset varmasti tulevat antamaan uusia ja nykyistä selkeämpiä suuntaviivoja tekoälyn hyödyntämiseen toivotulla tavalla myös julkisten hankintojen prosesseissa.
Tekstin on kirjoittanut lakimiesharjoittelija Annemari Kauppi.
Tags: Julkiset hankinnattekoäly