Pakotteiden vaikutukset julkisiin hankintoihin
Koko maailma joutuu tällä hetkellä seuraamaan Venäjän 24. helmikuuta 2022 yksipuolisesti käynnistämää aseellista hyökkäystä Ukrainaan. Vastalauseena perusteettomalle hyökkäykselle, ovat useat maat päättäneet kohdistaa erilaisia talouspakotteita erityisesti Venäjälle. Miten asetetut talouspakotteet vaikuttavat julkisiin hankintoihin täällä Suomessa?
Vastalauseena Venäjän uusille toimille Ukrainassa, on Euroopan unioni ottanut käyttöön lisää laajoja pakotteita vuoden 2014 kriisin seurauksena annettujen pakotteiden jatkoksi. Tällä hetkellä voimassa olevat pakotteet koostuvat muun muassa vientirajoituksista sekä pankkeihin ja finanssisektoriin kohdistuvista erilaisista rajoituksista. Pakotteet tarkoittavat käytännössä sitä, ettei pakotteiden kohteeksi asetettujen toimijoiden kanssa ole lupa tehdä kauppaa tai ottaa niiltä vastaan rahaa.
Pakotteita koskeva lainsäädäntö
EU:n asettamista pakotteista säädetään EU:n neuvoston päätöksillä ja asetuksilla. Asetukset ovat kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa oikeutta.
EU:n neuvoston päätöksellä säädetyt pakotteet on puolestaan huomioitava kaikissa jäsenmaissa. Yleissäädös pakotteiden kansallisesta täytäntöönpanosta on niin sanottu pakotelaki. Suomessa sovellettavan pakotelain 4 §:n mukaan ”viranomaisen lain nojalla antaman säännöstelymääräyksen ja EU:n pakoteasetusten rikkominen tai sen yrittäminen on rangaistavaa rikoslain mukaisena säännöstelyrikoksena.”
Pakotteiden vaikutusten huomioiminen hankintaprosessissa
Hankintayksiköiden näkökulmasta pakotteet vaikuttavat jo tehtyihin sopimuksiin ja tuleviin kilpailutuksiin monella tavoin. Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, etteivät maksusuoritukset pääse siirtymään pakotteiden alla oleville tahoille. Hankintayksiköissä on luonnollisesti seurattava tilanteen kehittymistä sekä kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla ja otettava jatkossa tarjous- ja sopimusasiakirjoissa muuttuneet olosuhteet huomioon tarpeen vaatimalla tavalla.
Tarkennuksia ja lisävaatimuksia tarjouspyyntöön
Hankintayksiköillä on jo nykyisellään melko vapaat kädet lisätä tarjouspyyntöön hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia. Hankintayksikkö voi esimerkiksi vaatia toimittajalta vakuutuksen siitä, etteivät pakotteet koske sitä itseään, sen edunsaajapiiriä tai sen alihankintaketjussa olevia toimijoita. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on syytä lisätä toimintaohjeet sen varalta, että valittuun sopimuskumppaniin syystä tai toisesta kohdistuukin pakotteita. Erityisesti vastuullisuutta- sekä ylivoimasta estettä koskevilla ehdoilla, voidaan vaikuttaa pakotteista sopimuskauden aikana aiheutuviin muutoksiin.
Myös VM:ltä on lähiaikoina tulossa muutosehdotuksia julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin. Muutosten tarkoituksena on, että hankintayksikkö voi jatkossa irtisanoa hankintasopimuksen välittömästi, jos valittuun toimittajaan kohdistuu pakotteita.
Pakotteiden välilliset vaikutukset, kuten rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ja raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuus esimerkiksi rakennusalalla, voivat vaikeuttaa tarjoajien mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuihin. Hankintayksiköiden kannattakin tarjouspyyntöä laatiessaan miettiä, voisiko se joustaa joistain tarjoajiin kohdistuvista vaatimuksista ja sopimusehdoista.
Muutokset voimassa oleviin hankintasopimuksiin
Hankintayksikön mahdollisuudet vaikuttaa jo tehtyyn sopimukseen sopimuskauden aikana ovat melko rajalliset. Sopimuksen sitovuuden periaatteen mukaisesti on sopijaosapuolilla oikeus ja velvollisuus pysyä sopimuksessa ja vaatia sen täyttämistä. Toisin sanoen sopimuskumppaneiden on lähtökohtaisesti täytettävä suoritusvelvollisuutensa myös muuttuneissa olosuhteissa.
Sopimusoikeudessa ei ole erityisiä pakotteita koskevia määräyksiä, vaan niiden mahdolliset vaikutukset määräytyvät yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden ja sopimuksiin sovellettavan lainsäädännön perusteella. EU:n neuvoston päätöksellä tai asetuksella tai kansallisella lailla asetetulla pakotteella ei ole suoraa vaikutusta voimassa oleviin sopimuksiin..
Jos jompikumpi sopimuksen osapuoli joutuu pakotteiden alaiseksi, voidaan solmittu sopimus tällä perusteella irtisanoa. Pakotteiden välillisten vaikutusten osalta voivat osapuolet vedota esimerkiksi force majeure- tai hardship-ehtoon, pysäyttämisoikeuteen tai sopimuksen kohtuullistamiseen. Näihin suoritusesteisiin vetoaminen edellyttää kuitenkin molemmilta osapuolilta kokonaistilanteen tarkkaa arviointia. Lisäksi sopimuskumppanille on ilmoitettava suoritusesteeseen vetoamisesta sekä perusteltava, miksi niin tehdään.
Blogin on kirjoittanut PTCS:llä asiantuntijatehtävissä toimiva Teemu Jylkäs.
Tutustu myös blogiimme Ulkomaisen tarjoajan osallistuminen hankintamenettelyyn – mitä kannattaa huomioida?.
PTCS:lta saat vastauksia kaikkiin julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiisi
Huolestuttavatko mahdollisten pakotteiden vaikutukset? Tai pohditko, miten niiden vaikutukset pitäisi huomioida hankintaprosessissasi? Ei hätää. Meiltä saat vastuksia ja apua kaikkiin muihinkin julkisia hankintoja koskevissa kysymyksissäsi. Ota yhteyttä Laura Mäkeen tai lähetä viesti info@ptcs.fi.
Tags: hankintaprosessiJulkiset hankinnatPakotteet