Sidosyksikköhankinnat puhuttavat – kysymyksiä ja vastauksia
Olemme täällä PTCS:llä erilaisissa asiakaskohtaamissa huomanneet, että sidosyksikköhankinnat on aihealue, joka herättää paljon kysymyksiä. Erityisesti kilpailuneutraliteetti, markkinoiden toimivuus ja sidosyksikön asema tuntuvat mietityttävän asiakkaitamme.
Sidosyksikkösääntelyä koskevat siirtymäajat menivät umpeen alkuvuodesta 2019. Sidosyksikköhankintoihin liittyvää problematiikkaa olemme käsitelleet tällöin julkaistussa blogikirjoituksessa ”Sidosyksiköt tulevat – miten käy kilpailuneutraliteetin?”. Sidosyksikköhankinnat ovat kiistatta monisyinen kokonaisuus ja sääntely voi tuntua osin hämmentävältä. Tässä kirjoituksessa pyrimme avaamaan joitakin aiheeseen liittyviä ydinkysymyksiä meille esitettyjen kysymysten innoittamana.
Ulosmyynnin rajoitukset
Kysymys: Kunta omistaa 100 % yhtiöstä. Tuleeko vuosittaisen ulosmyynnin yhtiössä olla maksimissaan 500 000 € tai 5 % (kolmen vuoden liikevaihdosta), jotta suorahankinta yhtiöltä on mahdollinen? Entä voiko samainen yhtiö osallistua kunnan kilpailuttamiin hankintoihin, kun osallistuminen on huomioitu tarjouspyynnössä?
Vastauksemme: Vuosittaisen ulosmyynnin tulee yhtiössä olla maksimissaan 500 000 € ja enintään 5 % (kolmen vuoden liikevaihdosta), jotta suorahankinta yhtiöltä on mahdollinen. Kyseisessä tapauksessa on olennaista ensimmäisenä selvittää, mikä on sisäistä ja mikä ulkoista myyntiä. Tämän jälkeen pystytään arvioimaan se, ylittyvätkö ulosmyynnin rajat vai eivät.
Yhtiö voi osallistua kunnan kilpailuttamiin hankintoihin. Tällöin on kuitenkin huomioitava muun muassa hankintalain 3 §:n 2 momentti: ”Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.”
Tarjouskilpailun valmisteluun osallistuminen
Kysymys: Vaarantaako in-house-yhtiön osallistuminen kilpailutukseen koko kilpailutuksen (sidosyksiköllä enemmän tietoa kuin muilla)? Tarkoittaako se silloin, että in-house-yritys on suljettava pois eli kaupat menetetään joka tapauksessa?
Vastauksemme: Sidosyksikön osallistuminen kilpailutukseen voi vaarantaa kilpailutuksen, mutta näin tuskin käy, jos hankintayksikkö toimii huolellisesti. Poissulkeminen on viimeisin keino, jos tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ei muuten saada turvattua. Eli kauppoja ei menetetä joka tapauksessa, mutta tarkkana pitää olla. Hankintalain 3 §:n 2 momentin mukaan omien yhtiöiden osallistuminen tarjouskilpailuun on sallittua ja mahdollista. Tällöin hankintayksikön täytyy kuitenkin erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että omaa yhtiötä kohdellaan samalla tavoin kuin muitakin ehdokkaita ja tarjoajia.
Lisäksi hankintalain 66 §:llä on haluttu kiinnittää huomiota siihen, että hankintayksikön tulee varmistaa se, ettei hankinnan valmisteluun osallistuminen vaaranna ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Valmisteluun osallistuminen ei automaattisesti vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista. Asiaa on käsitelty hallituksen esityksen HE 108/2016 yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Jotta tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei vaarantuisi, kannattaa tarjouspyyntö laatia huolellisesti ja toimittaa muillekin tarjoajille kattavasti tietoa, jota valmisteluun osallistuneella sidosyksiköllä mahdollisesti on. Lisäksi kannattaa aina varata vähimmäismääräaikoja pidemmät määräajat. Jos tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ei ole kyetty varmistamaan, voi kyseeseen tulla 81 §:n mukaisten harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltaminen. Poissulkeminen on kuitenkin äärimmäinen keino ja sen soveltamista on aina arvioitava tapauskohtaisesti.
Huoli kilpailuneutraliteetista – kirjanpidon eriyttämisvelvoite tekee kilpailusta reilumpaa
Sidosyksikköhankintojen suhde kilpailuneutraliteetin toteutumiseen on nähty huolestuttavana. Kauppalehden pääkirjoituksessa 17.7.2019 ”Kirjanpidon eriytys on askel reiluun kilpailuun” viitataan Suomen Yrittäjien joulukuiseen yrittäjägalluppiin, jonka mukaan 28 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi kilpailevansa julkisomisteisen yrityksen kanssa. Erityisen huolestuttava voidaan pitää gallupin tulosta, jonka mukaan näistä yrityksistä 81 prosenttia koki kilpailun epäreiluna.
Kilpailuneutraliteettiongelmiin pyritään vastaamaan vuoden 2020 alussa voimaan tulevalla kilpailulain muutoksella (ks. HE 68/2018 vp). Uuden kilpailuneutraliteettisäännöksen mukaan kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan, kuntayhtymän, maakunnan, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön tulee jatkossa pitää taloudellisesta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa.
Tekstin ovat kirjoittaneet Saila Eskola ja asiantuntija, OTM Sara Taivainen.
Mikäli sidosyksikköhankinnat mietityttävät, voit olla suoraan yhteydessä Saila Eskolaan.