Sidosyksiköiden rooli julkisissa hankinnoissa muutospaineessa – faktat ja haasteet
Sidosyksikkösääntelyyn ehdotettavat muutokset julkaistaan joulukuussa, kun hankintalakityöryhmän työ valmistuu. Todennäköistä on, että sidosyksikköasema säilyy vain vähintään 10 prosenttia yhtiöstä omistaville osakkaille, jotka lisäksi käyttävät määräysvaltaa sidosyksikköön.
PTCServices Oy:n 7.11.2024 järjestämässä julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, professori Kirsi-Maria Halonen Lapin yliopistosta ja Saila Eskola PTCSltä käsittelivät yhteisessä puheenvuorossaan hankintakentällä laajasti keskustelua nostattanutta sidosyksiköiden asemaa ja hyödyntämistä.
Sidosyksiköllä (myös in-house-yksiköt) tarkoitetaan julkisomisteisia, hankintayksiköistä erillisiä yhtiöitä, joilta julkishallinnon toimijat voivat tietyillä ehdoilla tehdä laillisesti hankintoja ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Kriteerit kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamiseen on löytyvät hankintalain 15 §:stä.
KKV:n Jääskeläinen painotti omassa osuudessaan markkinoiden riittävän kilpailun turvaamisen tärkeyttä, jotta palvelujen ja tavaroiden hinta-laatusuhde pysyy hyvänä. Hänen mukaansa sidosyksikköhankinnoilla on kilpailua lisäävää merkitystä tilainteissa, jossa yksityisten markkinoiden kilpailutilanne on syystä tai toisesta huono. Tuolloin voi julkinen tuotanto kirittää kilpailua ja saada useampia toimijoita mukaan tarjouskilpailuihin.
Jääskeläinen jatkaa, että julkisomisteinen toimija voi luoda markkinoille kilpailupainetta vain, jos hankintayksikkö pystyy luotettavasti vertaamaan oman tuotannon ja yksityisen palveluntuottajan kustannuksia ja valitsemaan kustannustehokkaimman tavan tuottaa haluamansa palvelu. Käytännössä luotettava vertailu edellyttää tuotantotapa-analyysien tekemistä tapauskohtaisesti, hän korostaa.
Puheenvuoronsa lopuksi Jääskeläinen esitteli KKV:n tutkimuksen pohjalta tehtyjä raportteja 10 prosentin omistusosuusvaatimuksen vaikutuksista sidosyksikkömarkkinaan. Todennäköinen sidosyksikköaseman saavuttamiseksi asetettava 10 %:n omistusraja tulisi vaikuttamaan eniten pienempiin kuntiin. Toki myös kooltaan suuremmat hankintayksiköt tulevat jatkossakin tekemään sidosyksikköhankintoja, joten muutos tulee vaikuttamaan melko laajasti koko hankintakenttään, arvioi Jääskeläinen.
Sidosyksikköpoikkeusten hyödyntämistä on syytä harkita huolellisesti
Professori Halonen taustoitti omassa osuudessaan aluksi sitä, kuinka nykyisenlaiseen sidosyksikköpoikkeuksen ylihyödyntämiseen on päädytty. Hän toi esiin myös, että sidosyksikköpoikkeuksen lisäksi hankintayksikkö saattaa hyödyntää myös horisontaalista yhteistyötä tai ns. in-house-sisters -poikkeusta tehdessään hankintoja ilman kilpailuttamista. Näiden poikkeusten hyödyntämiseen ei hänen mukaansa kuitenkaan läheskään aina tarkemmin tarkasteltaessa löydy hankintalain mukaisia edellytyksiä.
Halonen muistutti myös, että yhteishankintayksiköt ja sidosyksiköt sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka hankintalaissa on niille omat erilliset pykälänsä. Tulkintaa vaikeuttaa hänen mukaansa esimerkiksi se, että nykylain mukaan edellytys sekä yhteishankintayksikölle että sidosyksikölle on, että hankintayksikkö on niissä osakas. Juuri tästä syytä onkin yleistä, että samalla yhtiöllä on rooleja sekä sidosyksikkönä että yhteishankintayksikkönä.
Halonen korosti myös, että yhteishankintayksikön rooli on hankintalain 4 §:ssä rajattu yhteishankintatoimintoihin ja mahdollisiin hankintojen tukitoimintoihin. Jos yhteishankintayksikön ottaa muita tehtäviä, voidaan sen laillisuutta yhteishankintayksikkönä alkaa epäillä.
Halosen puheenvuorossa mainitut ns. in house–sisters -hankinnat ja niiden tulkinta herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kirsi-Maria avaa aihetta tarkemmin Edilexin Vierashuone-palstalla julkaistussa kirjoituksessaan.
Oikeuskäytännöstä löytyviä linjauksia kannattaa hyödyntää
PTCS:n asiantuntija ja osakas Saila Eskola analysoi omassa osuudessaan markkinaoikeuden tänä vuonna tekemää kahta päätöstä, joista toinen koski henkilöstöhallinnon tukipalvelujen (MAO 154/2024) ja toinen perintäpalvelujen (MAO 500/2024).
Eskola totesi, että MAOn päätösten perustelut olivat molempien tapausten osalta hyviä, koska niissä oli tuotu esiin useita EU-tuomioistuinten vastaavia oikeustapauksia ja niiden päätöksiä. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännöstä löytyy lukuisia linjauksia, jotka koskevat erityisesti määräysvallan käyttöä ja vallan siirtämistä yhtiöille, Saila jatkaa.
Määräysvaltaa koskevissa ratkaisuissa on arvioitu, onko sidosyksiköiden omistajien tosiasiallinen määräysvalta riittävää vai onko sitä heikentänyt esimerkiksi riippuvuus enemmistöomistajien tahdosta. Saila korostaa lisäksi, että määräysvallan käytön osalta merkitystä on myös sillä, miten sidosyksiköksi väitetyn yhtiön hallinto on järjestetty yksittäisen pienosakkaan päätöksentekoon osallistumisen näkökulmasta.
Puheenvuoronsa lopuksi Saila nostaa esiin, että EUTI:n oikeuskäytännöstä löytyy hyviä oikeusohjeita, jotka sitovat jo nyt kaikkia sidosyksikköhankintoja suunnittelevia hankintayksiköitä. Määräysvaltaa koskevista ratkaisuista käy selkeästi ilmi, että arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisena kokonaisarviointina.
Tiivistelmän puheenvuorosta on laatinut PTCS:n asiantuntija Satu Grekin.
Lue myös aiemmat sidosyksikkötematiikkaan liittyvät blogimme
Yhteishankintayksikkö ja sidosyksikkö eivät ole synonyymejä
KKV epäilee sidosyksikkötutkimuksen tulosten luotettavuutta
Pohditko, millaisia muutoksia sidosyksikköhankintoja koskevaan lainsäädäntöön on näköpiirissä? – Meiltä saat apua ja neuvoja.
Hankintalakityöryhmän ehdotukset sidosyksikkösääntelyn omistusmuutoksiksi julkaistaan joulukuussa. Autamme mielellämme kaikissa sidosyksikköhankintoihin liittyviä kysymyksiäsi – niin nykyisen kuin muuttuvan sääntelynkin näkökulmasta! Kysy lisää info@ptcs.fi tai täyttämällä yhteydenottolomake.
PTCS järjestää myös monenlaisia julkisten hankintojen koulutuksia – tutustu koulutuskalenteriimme!
12.12.24 9.30–11.30 järjestämme muun muassa webinaarin, joka aiheena ovat sidosyksikköhankinnat ja niihin liittyvä oikeuskäytäntö. Tutustu webinaarin sisältöön ja ilmoittaudu mukaan!
