Sopimusten sitovuus muuttuvassa maailmassa  

Monet hankintayksiköt ja toimittajat painivat tällä hetkellä koko maailmaa koettelevien kriisien aiheuttaminen hinnankorotuspaineiden ja toimitusvaikeuksien kanssa. Toimittajat ovat usein kestämättömässä tilanteessa, kun tuotantokustannukset ovat nousseet sopimuskaudella ja tehdyt sopimukset ovat muuttuneet tappiollisiksi. Usein voimassa olevien sopimusten hinnanmuutosmekanismit eivät riittävällä tavalla mahdollista reagointia yllättävään ja ennakoimattomaan hinnankorotuspaineeseen. Tämä johtaa usein siihen, että toimittajat saattavat pyrkiä sopimuksista eroon, ellei hinnankorotusvaatimuksiin suostuta. Tästä luonnollisesti aiheutuu paljon päänvaivaa sekä hankintayksiköille että toimittajille.

Hinnankorotuspaineet sopimusmuutosten perusteena

Olemassa oleviin sopimuksiin kohdistuvien hinnankorotusvaatimusten myötä hankintayksiköt joutuvat varmasti ratkomaan ainakin näitä kysymyksiä:

  • Miten hinnankorotusvaatimuksiin ja toimituskatkoksiin tulisi suhtautua?
  • Milloin olosuhteet täyttävät ylivoimaisen esteen määritelmän ja oikeuttaako ns. liikavaikeus suorituksesta pidättäytymiseen?
  • Onko tilaajalla oikeus hankintalain puitteissa sopia sellaisista hinnanmuutoksista, jotka eivät perustu hankintasopimukseen?
  • Mitä toimittaja voi tehdä, ettei tilaaja suostu hinnanmuutosvaatimuksiin?
  • Onko toimittajalla oikeus purkaa sopimus?

Ratkaisuvaihtoehtoja pohtiessaan hankintayksikön ei kannata nojautua ainoastaan sopimuksen ehtoihin, mikäli sopimuksesta on selkeästi muodostunut toimittajan näkökulmasta huomattavan kohtuuton. Toisaalta laki rajoittaa sitä, millaisia muutoksia sopimukseen voi hankintalain 136 §:n perusteella tehdä.

Jotta sopimukseen tehtävistä muutoksista voidaan päästä yhteisymmärrykseen, on toimittaja esitettävä konkreettista näyttöä siitä, miksi hankintasopimus on muodostunut sen näkökulmasta kohtuuttomaksi. Voimassa olevaa sopimusta voidaan pitää kohtuuttomana, jos tappiollisuus ei ole vain hetkellistä, vaan sopimuksesta on aiheutunut tappiota niin kauan, että sopimuskausi kokonaisuudessaan tulee olemaan selvästi tappiollinen. Viimekädessä kuitenkin tuomioistuin linjaa tuleeko sopimusta sovitella.

Miksi sopimusmuutoksista kannattaa neuvotella?

Jos hankintayksikössä päätettäisiin olla suostumatta sopimusmuutoksiin kohtuuttomaksi esitetyn sopimuksen osalta, on pahimmillaan riskinä, että toimittaja käynnistää oikeudenkäynnin sopimuksen kohtuullistamiseksi tai päättämiseksi. Tällaisesta oikeudenkäynnistä tietysti aiheutuu hankintayksikölle aina sekä paljon ylimääräistä työtä että huomattavia kustannuksia. Toinen varteenotettava riskitekijä silloin, jos hankintayksikkö ei huomioi sopijapuolen kohtuutonta tilannetta on, että kyseinen toimittaja vetäytyy jatkossa hankintayksikön järjestämistä kilpailutuksista. Myös sopimusoikeudellinen lojaliteettiperiaate edellyttää, että sopijapuolet huomioivat toistensa keskeiset intressit.

Monet seikat siis puoltavat sitä, että hankintayksikön kannattaa perehtyä toimittajan esittämiin perusteluihin. Kun sopimus myös tilaajan tekemien selvitysten perusteella todetaan kohtuuttomaksi, on järkevää pyrkiä neuvottelemalla pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Siitäkin huolimatta, että se johtaisi sopimuksen muuttamiseen tai jopa ennenaikaiseen päättämiseen.

Sopimusmuutosta suunniteltaessa, on sen sisältöä arvioitava hankintalain 136 §:n valossa. Muutoksesta on myös tehtävä tarvittaessa avoimuusilmoitus Hilmaan.

Sopimusmuutoksiin kannattaa varautua etukäteen

Ilmiselvää lienee, että hintojen ennakoiminen varsinkin tietyillä aloilla tulee olemaan jatkossa entistäkin vaikeampaa. Uusia sopimuksia laadittaessa, voidaan olettaa hintojen ennakoimattomuuden olevan jo yleisesti tiedossa, eikä siihen voida lähtökohtaisesti vedota myöhemmin. Siksi onkin tärkeää, että uusissa kilpailutuksissa hinnanmuutosmekanismi tehdään mahdollisimman dynaamiseksi, vaikka siitä aiheutuisikin hankintayksikölle hallinnollista taakkaa. Näin varmistetaan, että tarjoajat uskaltavat tarjota ja riski hintojen noususta ja laskusta jakautuu järkevällä tavalla toimittajien ja tilaajien kesken.

Blogin on kirjoittanut Pauliina Karinkanta.