Työllisyys- ja sotepalvelut myllerryksessä – mitä kannattaisi tehdä jo huomenna? 

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021

Sote-uudistus mullistaa kuntien talouden. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. 

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen. 

Sote-uudistus tulee tarkoittamaan sitä, että tehdyt hankintasopimukset pitää perata läpi. Hankintayksikköjen tulee arvioida, mitä edellytyksiä sopimuksien siirrolle on, mitkä sopimukset kannattaisi yhdistää ja, miten niitä voidaan soveltaa uusilla alueilla. Olennaisinta on kuitenkin varmistaa, että asiakkaat saavat laadukasta palvelua siirtymävaiheen aikana. Vaikka tavoite on varmasti jaettu, tehtävä ei ole helppo ja siihen tulisi tarttua mahdollisimman pian.  

Vinkki 1: Jokaisen sote-sektorin hankintayksikön tulisi arvioida, mitkä sopimukset ovat asiakkaan näkökulmasta kriittisiä ja tehdä niiden siirron osalta suunnitelma jo tämän vuoden aikana.     

Myllerrys ei jää tähän. Siirtyvien tehtävien tilalle tulee uusia vastuita. TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. TE-palvelujen siirron tarkoituksena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja alueellisesti relevantteja palveluja. Tulevaisuudessa työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.  

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Rahoitusmalli tulee kaikella todennäköisyydellä rakentumaan seuraavista palasista:  

• Kunnat vastaavat työvoimapalveluiden rahoituksesta nykyistä enemmän.  
• Kuntien kustannukset työttömyysturvasta porrastetaan. Mitä pidempään kuntalainen on työttömänä, sitä enemmän kunta maksaa.    
• Kunnan lasku pienenee vain, jos työttömien työllistyminen lisääntyy. Tulevaisuudessa aktivointi, eli palveluihin ohjaaminen, ei siis pienennä laskua.    

Muutos on merkittävä ja siihen kannattaa valmistautua jo nyt.  

Vinkki 2: Kuntien kannattaisi pilotoida kuntakokeilujen aikana sellaisia sopimusmalleja, joissa huomioidaan porrastettu rahoitusmalli ja työllistymisestä palkitseminen.  

On helpompi siirtyä uuteen aikakauteen, kun kriittisimmät kysymykset on ratkaistu ajoissa ja uudet asiat kokeiltu kertaalleen.  

Blogin on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija Jussi Pyykkönen.  

PTCS:ltä saat apua sote-sopimusten perkaamiseen 

Kun tarvitset apua sote-sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, lähetä viesti info@ptcs.fi.