Lakiesitys ilmoittajansuojelusta eduskunnan käsittelyssä

Hallituksen esitys laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (HE 147/2022 vp) annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Ilmoittajansuojelulailla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva direktiivi (ns. whistleblower-direktiivi). Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Tässä blogikirjoituksessa käyn lyhyesti läpi, mikä on ilmoittajansuojelulaki. Kerron myös tarkemmin lain tavoitteista ja sen keskeisimmistä velvoitteista. Samalla avaan, miten ilmoittajansuojelulaki liittyy julkisiin hankintoihin. Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin huomioida, että lakiehdotuksen sisältöön voi vielä tulla muutoksia sen eduskuntakäsittelyssä.

Ilmoittajansuojelulain tarkoitus

Ilmoittajansuojelulailla ja sen taustalla olevalla direktiivillä halutaan parantaa EU:n oikeuden täytäntöönpanon tehokkuutta. Direktiivin tarkoituksena on määritellä EU-tasoiset ja yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset siitä, miten väärinkäytöksistä ilmoittavia on suojeltava. Tavoitteena on, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi tehdä ilmoituksen turvallisesti. Laki tulee olemaan soveltamisalallaan ilmoittajien suojelua koskeva yleislaki. Tämä tarkoittaa, että erityissääntely ilmoittajan suojelusta on ensisijaista ja ilmoittajansuojelulaki yleislakina täydentää sitä.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen lain voimaantulon jälkeen

Organisaatioiden sisäinen ilmoituskanava

Uudessa laissa säädettäisiin sen voimaan tullessa muun muassa velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava. Samalla säädetään ilmoituskanavan käyttöönottamiseen liittyvistä menettelyistä ja vastuista, ulkoisista ilmoituskanavista sekä ilmoitusten edellyttämistä jatkotoimista.

Sisäisen luottamuksellisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus koskee yli 50 työntekijää työllistäviä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita sekä valtion virastoja. Sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Yli 249 työntekijää säännöllisesti työllistävien yksityisen sektorin organisaatioiden osalta lakiin sisältyy siirtymäaika 17.12.2023 saakka. Lain mukainen ilmoituskanava voidaan perustaa joko itse tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Organisaatiolla on vastuu laissa säädettyjen velvollisuuksien toteutumisesta myös siinä tapauksessa, että se on antanut sisäisen ilmoituskanavan järjestämisen ulkopuolisen tahon hoidettavaksi.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pienet alle 50 työntekijän yritykset voivat myös halutessaan perustaa vapaaehtoisen oman sisäisen ilmoituskanavan siirtymäajan puitteissa. Organisaation toimialalla ei ole merkitystä sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuuden kannalta, vaan laki koskee kaikkia toimialoja.

Ulkoisen ilmoituskanavan käyttäminen

Organisaatioiden sisäisten ilmoituskanavien lisäksi Suomeen perustetaan keskitetty, ulkoinen ilmoituskanava, jota ylläpitää oikeuskanslerinvirasto. Pääsääntöisesti organisaation sisäinen ilmoituskanava tulee olemaan ilmoittajalle ensisijainen ilmoituskanava ulkoiseen ilmoittamiseen ja tiedon julkistamiseen nähden. Laissa onkin erikseen säädetty tilanteista, joissa ulkoista ilmoituskanavaa voidaan käyttää tai tieto julkistaa sisäisen ilmoituskanavan käyttämisen sijasta. Oikeuskanslerinvirasto siirtää keskitettyyn ilmoituskanavaan tehdyn ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle, joka selvittää ilmoituksen paikkansa pitävyyden. Julkisia hankintoja koskevissa, ulkoiseen ilmoituskanavaan tehdyissä ilmoituksissa asia siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV), joka jo muutoinkin toimii julkisten hankintojen valvontaviranomaisena.

Miten ilmoittajansuojelulaki liittyy julkisiin hankintoihin?

Ilmoittajansuojelulaki koskee erikseen määriteltyä, EU:n ja kansallisen oikeuden aloilla tapahtuvaa yleisen edun vastaista toimintaa. Toisin sanoen se ei tule sovellettavaksi kaikilla oikeudenaloilla. Julkiset hankinnat on kuitenkin yksi tällaisista oikeudenaloista, jota ilmoittajansuojelulain soveltamisala koskee (pl. puolustus- ja turvallisuushankinnat). Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lain soveltamisalaan kuuluisivat sekä EU-kynnysarvon että kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin liittyvät rikkomukset. Tältä osin lain soveltamisala olisi näin ollen hieman laajempi, kuin mitä whistleblower-direktiivissä edellytetään.

Hankintayksiköiden ja muidenkin lain soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden on syytä jo tässä vaiheessa tiedostaa, että uutta ilmoittajan suojelua koskevaa sääntelyä on tulossa. Nyt on oikea hetki valmistautua lain voimaantuloon ja aloittaa kaikki tarpeelliseksi katsottava valmistautuminen.

Milloin ilmoittaja voi saada suojelua?

Ilmoittajansuojelulaissa suojelulle on asetettu tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyessä ilmoittaja voi saada lain tarkoittamaa suojelua. Edellytyksiä tulisivat olemaan muun muassa, että ilmoitettava rikkominen kuuluu lain soveltamisalaan eli ilmoitus koskee esimerkiksi julkisia hankintoja. Lisäksi edellytetään, että ilmoittaja kuuluu lain henkilölliseen soveltamisalaan eli on esimerkiksi sen organisaation työntekijä, jota ilmoitus koskee. Ilmoittamisessa tulisi noudattaa ehdotettavaa kolmiportaista ilmoitusmenettelyä, jossa sisäinen ilmoituskanava on ensisijainen. Ilmoittajalla tulee myös olla perusteltu syy uskoa tietojen paikkansapitävyyteen ilmoittamishetkellä.

Millä keinoilla ilmoittajaa suojataan?

Ilmoittajansuojelulain tarjoama suoja ilmoittajalle perustuu siihen, että vain nimetyt henkilöt saavat käsitellä ilmoituksia ja heidän on voitava hoitaa tämä tehtävä puolueettomasti ja riippumattomasti. Lähtökohtaisesti ilmoittajan tiedot ovat salassa pidettäviä. Ilmoituksen tehneelle on annettava lain määräaikojen mukaisesti tietoa asian selvittämisen etenemisestä ja toimenpiteisiin ryhtymisestä. Työnantaja tai muu organisaatio ei myöskään saa kohdistaa ilmoituksen tekijään vastatoimia.

Ilmoittajansuojelulaki mahdollistaa myös nimettömän ilmoittamisen sallimisen. Nimettömänä tehtyihin ilmoituksiin ei kuitenkaan tarvitse toimittaa esimerkiksi vastaanottoilmoitusta tai tietoa siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan.

Tarvitsetko apua hankintalain tulkitsemisessa? – Me autamme.

PTCS:ltä saat vastauksia hankintalain tulkintaa koskeviin kysymyksiisi. Ota yhteyttä info@ptcs.fi, kun tarvitset apua ja neuvoja missä tahansa julkisiin hankintoihin liittyvissä tarpeissasi. Meiltä saa apua aina hankintamenettelyn valinnasta kilpailutuksen läpivientiin ja sopimusvaiheeseen saakka. Tarvittaessa avustamme myös mahdollisissa riita-asioissa.