Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 2022, osa 2
PTCS:n Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi kokosi marraskuiseen Helsinkiin yli 300 julkisten hankintojen ammattilaista. Päivän ohjelmassa oli mukana myös perinteeksi muodostunut oikeustapauspaneeli. Panelisteina toimivat aiemmilta vuosilta tutut Pauliina Karinkanta PTCS:ltä, Anna Kuusniemi-Laine Castrén & Snellman Oy:stä ja Mika Pohjonen Frontia Asianajotoimisto Oy:stä.
MAO:H24/2022
Ensimmäisenä panelistit keskustelivat markkinaoikeuden ratkaisusta, jossa käsiteltiin hankintayksikön mahdollisuuksia tarkastaa soveltuvuusvaatimuksina käytettyjä referenssitietoja. Tarjoajalla oli tarjouspyynnön mukaan oltava rakennusalalla käytetty RALA-pätevyys. Jos pätevyyttä ei kuitenkaan ollut, oli tarjoajan toimitettava referenssitiedot, josta käy ilmi vähintään vaatimusta vastaava pätevyys.
Hankintayksikkö oli pistokokeenomaisesti ollut yhteydessä yhden RALA-pätevyyttä vailla olevan tarjoajan referenssiasiakkaisiin. Näiden yhteydenottojen perusteella hankintayksikkö oli todennut, ettei pätevyysvaatimus täyttynyt. Tarjoaja suljettiin pois menettelystä ilman, että sille varattiin mahdollisuutta lausua omaa näkemystään asiasta.
MAO:n mukaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö tulee tarjoajien soveltuvuutta arvioidessaan ottamaan yhteyttä referenssiasiakkaisiin. Koska poissuljetulle tarjoajalle ei annettu tilaisuutta lausua asiassa, markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menettelyn avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteiden vastaiseksi.
Panelistit kiinnittivät huomiota siihen, että hankintayksikön on jo tarjouspyynnössä ilmoitettava, jos referenssiasiakkailta aiotaan pyytää selvityksiä. Jos poissulkeminen perustuu seikkoihin, jotka eivät käy ilmi tarjouksesta, täytyy tarjoajalta ainakin pyytää selvitys. Jos tarjoaja kuitenkin päätetään sulkea pois, on hankintayksikön perusteltava, miksi annettu selvitys ei ole riittävä.
Tapauksen ratkaisu noudattaa panelistien mielestä oikeuskäytännössä muodostunutta linjaa harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. He muistuttavatkin, että niitä käytettäessä tarjoajalle on varattava tilaisuus esittää näyttöä ns. self-cleaning-toimenpiteistä.
Tapauksen esitellyt Mika Pohjonen huomautti myös, että hankintayksiköillä on perusteltu syy selvittää referenssitietojen paikkansapitävyys, sillä valitettavasti referenssitietojen ilmoittamisessa on joissain tapauksissa ilmennyt tarkoituksellista vilppiä.
EUTI C-461/20 Advania Sverige AB
Seuraavaksi esitellyn ratkaisun taustalla oli mielenkiintoinen tapahtumaketju. Alkuperäinen sopimuskumppani ajautui konkurssiin ja konkurssipesä siirsi hankintasopimuksen toiselle yritykselle. Tälle toiselle yritykselle ei siirtynyt mitään muuta kuten liiketoimintaa, henkilöstöä tai esimerkiksi alihankkijoita. Tapauksessa oli kyse hankintadirektiivin tulkinnasta siitä näkökulmasta, voiko pelkän sopimuksen siirtää ilman, että liiketoimintaa siirtyy miltään muilta osin.
Unionin tuomioistuin nosti esiin, että hankintadirektiivissä on määritelty tarkkarajaisesti ne tilanteet, joiden seurauksena sopimuksen saa siirtää toimijalta toiselle. Maksukyvyttömyys on direktiivissä nimenomaisesti mainittu yhtenä tilanteista, joissa siirto on sallittu. Tuomioistuin totesi, että pelkän sopimuksenkin siirtäminen on mahdollista, kunhan sillä ei pyritä hankintasääntelyn kiertämiseen. Lisäksi ratkaisussa todettiin, että konkurssitilanteet pitäisi pystyä ratkaisemaan käytännönläheisesti ja joustavasti.
Panelistien näkemys tämän tapauksen osalta oli, että lähtökohtaisesti siirtoihin on suhtauduttava varauksellisesti, vaikka tässä ratkaisussa sopimuksen siirto olikin sallittua. He huomauttivat, että ainoastaan laissa erikseen mainitut tilanteet mahdollistavat siirron. Lisäksi on varmistuttava siitä, että yritys, jolle siirto tehdään, täyttää ne samat soveltuvuusvaatimukset, jotka alkuperäiselle sopimuskumppanille on kilpailutusvaiheessa asetettu. On myös tärkeää pitää mielessä, että sopimuksen siirtäminen on sallittua vain hankintayksikön luvalla.
Ratkaisusta on tehty myös tiivistelmä PTCS:n JulkiSet-palveluun.
MAO H251/2022
Paneelissa otettiin vielä käsittelyyn puitejärjestelyjä koskeva ratkaisu. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikön oli tarkoitus tilata hankinnan kohteena olevat tuotteet valituilta puitesopimuskumppaneilta ilman kilpailutusta. Perusteena valinnalle käytettäisiin sekä ilmoitettuja hintoja että tuotteiden soveltuvuutta kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. MAO:n mukaan tällainen yleinen ”soveltuvuus” antaisi kriteerinä hankintayksikölle käytännössä rajoittamattoman harkintavallan.
Lisäksi hankintayksikön oli tarkoitus kilpailuttaa kevennetyllä menettelyllä ne tuotteet, joille ei ollut puitejärjestelyn perustamisvaiheessa pyydetty hintaa. Perustamisvaiheessa ei kuitenkaan ollut esitetty kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteita. Näin ollen MAO katsoi, että puitejärjestelyn keskeiset ehdot olivat jääneet tarjoajille epäselväksi ja hankintayksikön katsottiin menetelleen hankintalain vastaisesti.
Panelistit painottivat, että puitejärjestelyä perustettaessa täytyy hankintayksikön ilmoittaa selkeästi, milloin hankinnat tehdään kiinteän mekanismin mukaan ja milloin kevennetyllä kilpailutuksella. Kiinteän mekanismin on oltava yksiselitteinen, eikä se voi antaa hankintayksikölle mahdollisuutta valita ”sopivin” toimittaja. Yhteenvetona asiantuntijamme totesivat, että puitejärjestelykin on lopulta melko jäykkä hankintamalli. Heidän näkemyksensä mukaan se ei mahdollista hankintayksikölle kovinkaan laajaa harkintavaltaa enää siinä vaiheessa, kun puitejärjestely on jo perustettu. Toisin sanoen oikeastaan kaikki järjestelyn kannalta olennaiset asiat on lyötävä lukkoon jo perustamisvaiheessa.
Myös tästä ratkaisusta on tehty tiivistelmä JulkiSet-palveluun.
Tiivistelmän on kirjoittanut PTCS:llä lakimiesharjoittelijana toimiva Lasse Lipsanen.
Tutustu myös toiseen tiivistelmäämme Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 2022, osa 1.
Vuoden kiinnostavimpia oikeustapauksia ruoditaan jälleen marraskuussa 2023. Pysy kuulolla.
Kiinnostavatko oikeuskäytännön tuoreimmat linjaukset?
Järjestämme 19.-20.4.2023 kokeneille julkisten hankintojen ammattilaisille suunnatun 1,5-päiväisen tilaisuuden, jossa ruoditaan eri oikeusasteiden ratkaisujen linjauksia ja käydään läpi niiden taustoja. Tutustu koulutuksemme ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.
Tags: osa 1Vuoden 2022 kiinnostavimmat oikeustapaukset