Ulkomaisen tarjoajan osallistuminen hankintamenettelyyn – mitä kannattaa huomioida?

Hankintayksiköt saavat tarjouskilpailuihinsa yhä enemmän tarjouksia ja osallistumispyyntöjä myös ulkomaisilta tarjoajilta. Ulkomaiset yritykset haluavat osallistua niin kansallisiin kuin EU-hankintamenettelyihin ja usein tämä on myös tavoiteltavaa, koska kilpailu lisääntyy. Miten ulkomaista tarjoajaa tulee voimassa olevien säädösten ja sopimusten mukaan käsitellä hankintamenettelyssä? Voiko tarjoajan jopa hylätä sijoittumismaansa perusteella? Entä mikä on GPA? 

EU-maista tulevat ja EU:n vapaakauppasopimuksiin kuuluvat tarjoajat

Ulkomaisen tarjoajan huomioimista hankintamenettelyssä sääntelelevät julkisista hankinnoista sekä erityisalojen julkisista hankinnoista annetut kotimaiset hankintadirektiivit. Niiden lisäksi kilpailutuksessa on huomioitava julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön (WTO) vapaakauppasopimus (Government Procurement Agreement, ’GPA-sopimus’) sekä maidenväliset tai kansainväliset vapaakauppasopimukset (Free Trade Agreement, ’FTA’).

Yksi hankintadirektiivien keskeinen tarkoitus on velvoittaa EU-maat eli sisämarkkina-alueen toimijat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) periaatteiden noudattamiseen hankintasopimuksissaan. Erityisesti tämän sopimuksen avulla halutaan mahdollistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus sekä palvelujen tarjoamisen vapaus EU:n alueella.

Käytännössä siis kaikkia EU:n jäsenmaihin rekisteröityjä tarjoajia on kohdeltava kuten kansallisia yrityksiä.  

Mikä ihmeen GPA?

Hankintailmoituksia julkaistaessa törmää EU-vakiolomakkeella kohtaan ”Hankintaan sovelletaan WTO:n julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta”. Tämän kohdan merkitys ja sen vaikutus hankintamenettelyyn saattaa herättää ihmetystä.

Jo vuonna 1979 solmitun GPA-sopimuksen perusperiaatteena on syrjimättömyys. GPA-sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat sopineet yhteisistä julkisten hankintojen säännöistä, joiden mukaisiksi myös sopijamaiden lainsäädäntö on muokattu. Sopimus velvoittaa siihen, että sopijamaat avaavat tietyn kynnysarvon (”EU-kynnysarvot”) ylittävät, soveltamisalaan kuuluvat hankintansa kaikkien sopimuksen piiriin kuuluvien maiden tarjoajille. Lisäksi GPA velvoittaa soveltamaan kaikille tarjoajille samoja ehtoja kuin EU-jäsenmaista tuleville tarjoajille. Säännöt koskevat myös hankintamenettelyjä, määräaikoja, valitusmenettelyjä sekä tilastointiin liittyviä velvoitteita.

GPA-sopimusten sisältö vaihtelee

Kaikissa maissa esimerkiksi terveydenhuollon hankinnat eivät sisälly sopimuksiin. Yksityiskohtaiset maakohtaiset sisällöt löytyvät GPA-sopimuksen liitteistä, joista tietoja on helppo hakea e-GPA työkalulla.

Merkittävänä poikkeuksena ovat myös puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) piiriin kuuluviin puolustusalan hankintayksiköiden tekemät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden hankinnat, joihin GPA- sopimusta ei sovelleta lainkaan. Toisin sanoen hankintayksiköllä ei ole velvoitetta ottaa GPA-sopijamaista tehtyjä tarjouksia em. tarvikkeita koskevaan hankintamenettelyyn mukaan.

Ajantasainen lista GPA-sopimuksen allekirjoittaneista maista löytyy WTO:n sivuilta. Maihin kuuluvat EU-jäsenmaiden lisäksi muun muassa Australia, Kanada, Hong Kong, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore, Ukraina, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Suomi on ollut mukana GPA-sopimuksessa sen alusta lähtien.

Kolmansista maista tulevat tarjoajat tai tuotteet

Kun tarjoaja tulee maasta, joka ei kuulu EU:n sisämarkkina-alueen tai GPA-sopimuksen allekirjoittaneisiin maihin tai maalla ei ole hankinnan kohdetta sisältävää vapaakauppasopimusta EU:n kanssa, kutsutaan tarjoajaa kolmansista maista tulevaksi tarjoajaksi.

EU-komissio julkaisi heinäkuussa 2019 tiedonannon kolmansien maiden EU-hankintamarkkinoille pääsystä. Samalla julkaistiin myös erittäin perusteelliset ja selkeät ohjeet hankintayksiköille. Tiedonannossa määritetään, mistä maista tulevilla tarjoajilla on pääsy EU:n hankintamarkkinoille eli keiden kanssa EU on allekirjoittanut kansainvälisiä tai kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Muilla ”ulkomaisilla tarjoajilla ei ole taattua pääsyä EU:n hankintamarkkinoille ja jäsenvaltioiden hankintayksiköiden ei tarvitse huomioida niitä tarjouskilpailuissa”.

Lisäksi erityisalojen hankintadirektiivistä löytyy yksiselitteinen säännös, joka koskee kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältäviä tarjouksia. Em. lain 85 artiklan 2. kohdan mukaan ”tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta”. 

Vinkkejä hankintailmoitusten täyttämiseen

EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat

Kuten edellä kerrotusta käy ilmi, on EU-kynnysarvot ylittävissä hankintamenettelyissä huomioitava EU:n sisämarkkina-alueelta tulevat tarjoajat. Tämän lisäksi on huomioitava myös ne tarjoajat, joilla on EU:n tai hankintaa suorittavan maan kanssa vapaakauppasopimus, joka sisältää hankinnan kohteena olevat tavarat tai palvelut.

Kun seuraavan kerran teet EU-kynnysarvon ylittävän hankintamenettelyn hankintailmoitusta, muista täpätä raksi julkaisujärjestelmässä (esim. Cloudia, Hilma, TED) edellä mainittuun kohtaan ”Hankintaan sovelletaan WTO:n julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta”, jotta GPA-sopimuksen mukaiset velvoitteet tulevat huomioiduksi.

Kolmansien maiden tarjoajien osallistumisen rajoittaminen

Mikäli et halua, että tarjouskilpailuusi osallistuu kolmansista maista tulevia tarjoajia, on hankintailmoituksessa avoimuusperiaatteen mukaisesti kohtuullista olla maininta ”Kolmansista maista tulevat tarjoukset hylätään.” Huomaathan, että, kun teet erityisalojen hankintalain alaisia hankintoja, muista ilmaista tarjouspyynnössä selkeästi, että tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta.

Pakotteet poissulkuperusteena

Lisäksi suosittelen, että huomioit tarjouspyynnössä mahdolliset osallistujamaata koskevat, jo voimassa olevat ja sopimuskauden aikana tulevat taloudellisten pakotteiden toimeenpanosta aiheutuvat rajoitukset (ks. VM:n kirje valtion virastoille ja laitoksille 21.3.2022). Poissulkuperusteena voi mainita, että ”yritys tai sen omistava yritys tai yksityishenkilö ei ole annetun päätöksen perusteella kansainvälisten taloudellisten tai kaupallisen yhteistyön pakotteiden alaisena.” Tätä perustetta voit käyttää oli kyse sitten GPA-maasta tai kolmansista maista tulevasta tarjoajasta.

Kansalliset hankinnat

Kansallisissa hankinnoissa ulkomaisen tarjoajan osallistumiselle ei ole sääntelyä eikä siten myöskään velvoitetta. Hankintayksikkö voi hyväksyä tai hylätä ulkomaisen tarjoajan harkintansa mukaisesti. Selvyyden vuoksi kansallisia hankintoja koskevissa hankintailmoituksissa on myös suositeltavaa kertoa ulkomaisen tarjoajan mukaan pääsemisen edellytyksistä sekä mahdollisen poissulun perusteista.

Tutustu myös blogiimme Pakotteiden vaikutukset julkisiin hankintoihin.

PTCS:ltä saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi

Kun vaikkapa ulkomaalaisen tarjoajan osallistuminen hankintamenettelyyn mietityttää, me autamme. Ota yhteyttä info@ptcs.fi.

Jatkuvasti päivittyvästä koulutuskalenteristamme löydät tarjolla olevat julkisten hankintojen koulutuksemme peruskurssista eri menettelyihin ja riidanratkaisuun saakka. Tutustu koulutuksiimme ja ilmoittaudu mukaan.