Hankintalakia koskevan työryhmämietinnön vastuullisuuteen liittyvät muutosehdotukset – jatkoa vastuullisuusteemaan

Hankintalakityöryhmän ehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella ja niitä on mahdollista kommentoida 11.3.2025 saakka. Tässä kirjoituksessa, joka on jatkoa edelliselle “Vastuullisuus ja kestävä kehitys valtaavat alaa – EU:n uusimmat asetukset ja direktiivit koskevat myös julkisia hankintoja” blogille, tarkastellaan vastuullisuuteen liittyvien muutosten pääkohtia. Työryhmämietinnössä puhutaan monessa kohtaa “vastuullisuudesta” ja siitä, miten sitä voisi edistää julkisissa hankinnoissa. Hankintojen vastuullisuutta […]

Sekä JYSE- että JIT-ehtoihin tulossa muutoksia kevään 2025 aikana – huomioita muutoksista ja ehdotuksista

JYSE 2014- ja JIT 2015-sopimusehdot ovat olleet julkisissa hankinnoissa laajalti käytössä. Alun jossain määrin kielteisen suhtautumisen jälkeen yhä useammat toimittajat ovat myös hyväksyneet ehdot ja sopeutuneet niihin joko sellaisenaan tai pienin muutoksin. Valtiovarainministeriö (VM) esitteli webinaarissaan 10.2.25 JIT 2025-sopimusehdot. Ehtoja koskeva lausuntokierros on tulossa myöhemmin keväällä. Ehtojen julkaisu ja lausuntomahdollisuus menevät hieman ristiin JIT:ien osalta. […]

Tekoälyasetuksen ensimmäiset velvoitteet tulevat sovellettavaksi 2.2.2025

Tekoälyasetus (EU 2024/1689) tuli voimaan 1.8.2024. Asetuksen mukanaan tuomat velvoitteet astuvat voimaan porrastetusti siten, että asetusta aletaan soveltaa pääosiltaan 2.8.2026. Tietyt asetuksen velvoitteet astuvat voimaan jo kuitenkin 2.2.2025. Tällöin astuvat voimaan kiellettyjä tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevat velvoitteet ja velvoite tekoälylukutaidosta. Tekoälylukutaidon määritelmä Tekoälylukutaidolla tarkoitetaan asetuksen 4 artiklan mukaan sitä, että ”tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on […]

Hankintalakityöryhmä ehdottaa tarkennuksia huoltovarmuutta ja turvallisuutta koskeviin lakeihin

Direktiivi 2014/24/EU on jossain mielessä, George R.R. Martinia soveltaen, kesän lapsia. Tämä ei kuitenkaan ole aina estänyt huoltovarmuuden ja turvallisuuden huomioimista julkisissa hankinnoissa. Puolustus- ja turvallisuuslaki eli putu-laki antaa hieman enemmän mahdollisuuksia huomioida turvallisuuteen- ja huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä. Sen myötä kaikkein ”kovimmat” turvallisuushankinnat on voitu tehdä salaisina hankintoina tai seut 346 artiklan perusteella ilman hankintalakien […]

Sidosyksiköille ehdotetaan 10 %:n vähimmäisomistusta

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama hankintalakityöryhmä ehdottaa sidosyksiköihin 10 %:n vähimmäisomistusvaatimusta hallitusohjelman mukaisesti. Sidosyksiköitä koskevalla muutoksella parannettaisiin julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistettaisiin alueellista elinvoimaa ja yrittämisen toimintaedellytyksiä. Lakiuudistuksen tarkoitus ja tavoitteet Tiivistetysti lakiuudistuksen taustalla olevassa hallitusohjelmassa halutaan ensinnäkin rajata sidosyksiköiden toimintamahdollisuuksia tuottaa tukipalveluita. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on rajoittaa hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla. Hallitusohjelman mukaan […]

Uunituoreet havainnot hankintalakityöryhmän muistiosta hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamiseksi

Työryhmämietintö hallituksen esitykseksi hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamiseksi on julkaistu ja lausuntoaika siitä on 11.3.2025 saakka. Olen koonnut ensi lukemalta kiinnostavimmat havainnot aihealueittain. Sidosyksiköt Sidosyksikköhankinnoille asetettiin odotetusti lisäedellytys siitä, että hankintayksikön omistusosuuden on oltava vähintään 10 prosenttia. Sidosyksikköä koskevassa 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksessa on huomioitava emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt. Tätä linjausta moni on odottanut ja […]

Tilaajavastuulain velvoitteet on syytä huomioida – myös julkisissa hankinnoissa  

Tilaajavastuu on monille tuttu termi, mutta sen todellinen merkitys ja vaikutukset saattavat jäädä hämärän peittoon, vaikka tilaajavastuulailla on keskeinen rooli julkisissa hankinnoissa. Mikäli hankintayksikkö laiminlyö tilaajavastuuvelvoitteensa, voi sillä olla merkittäviäkin rahallisia seurauksia. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) eli tilaajavastuulaki on keskeinen työkalu julkisissa hankinnoissa, ja sillä on useita merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. […]

Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooli suorahankintojen valvonnassa ja suorahankintailmoituksen hyödyt

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo hankintalain noudattamista. Julkisten hankintojen lainmukaisuuden valvonta painottuu erityisesti suorahankintojen laillisuuden varmistamiseen. Miten KKV käytännössä toimii suorahankintoja valvoessaan? Entä mitä keinoja on saattaa asia vireille KKV:ssä, jos epäilee, että kilpailutuksessa on toimittu hankintalain vastaisesti? Mitä hyötyä suorahankinnasta julkaistavasta suorahankintailmoituksesta on? KKV:n tehtäviin kuuluu julkisten hankintojen valvominen ja ennen kaikkea suorahankintojen valvonta. […]

Vastuullisuus ja kestävä kehitys valtaavat alaa – EU:n uusimmat asetukset ja direktiivit koskevat myös julkisia hankintoja

Vastuullisuudesta ja kestävästä liiketoiminnasta puhutaan tällä hetkellä paljon myös julkisissa hankinnoissa. Vastuullisuuskriteerit eivät ole enää niin sanotusti ylimääräisiä tai toissijaisia perusteita, vaan vastuullisuusvelvoitteet ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat tulleet osaksi hankintayksiköiden arkea. Kestävissä hankinnoissa toteutuvat kestävän kehityksen kolme keskeistä teemaa: ekologinen (environmental), sosiaalinen (social) ja taloudellinen kestävyys (governance) (ESG). ESG-kriteerit ovat tapa mitata ja arvioida […]

Hankintalaki ja hyvinvointialueiden järjestämislaki soten laatua turvaamassa

Kaikki haluavat laadukkaita sote-palveluita ilman jonoja. Sitä turvataan sekä hankintalain 12 luvussa, että hyvinvointialueita koskevan järjestämislain 3 luvun säännöksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen kertoi 9.10.24 Hankinta-Suomen syysseminaarissa, että parhaillaan työskentelevä hankintalakityöryhmä käsittelee myös päällekkäisen sääntelyn purkamista. Millaisia muutoksia säännökset ja niiden yhteisvaikutuksen tulevat aiheuttamaan sote-palveluhankintojen osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset […]

Rakennusurakoitsijan konkurssi julkiseen hankintaan liittyvässä urakkasopimuksessa

Korkojen nousu, inflaatio ja kulutuskysynnän heikkeneminen ovat luoneet rakennusalalle hyvin vaikean toimintaympäristön. Asuinrakentamisen ja rakennusinvestointien vähäisyys ovat johtaneet siihen, että osa rakennusalan yrityksistä on ajautunut konkurssiin.   Myöskään julkinen sektori ei ole immuuni urakoitsijoidensa konkurssitilanteille, vaan konkurssitilanteita tulee vastaan yhä enenevässä määrin. Konkurssitilanteet aiheuttavat urakan viivästymisen alkuperäisestä aikataulusta sekä riskin tilaajan oikeudenmenetyksistä. Tämän vuoksi on äärimmäisen […]

Sähköinen huutokauppa tuo 15 % säästöt

Sähköistä huutokauppaa käytetään liian harvoin julkisissa tarjouskilpailuissa, koska säköisen huutokaupan avulla on mahdollista saavuttaa huomattaviakin etuja ja säästöjä. Tutkimusten mukaan sähköisellä huutokaupalla saavutetaan 5-30 % säästöt. Säästöt eivät ole vain teoreettisia. PTCS:n on toteuttanut sähköisiä huutokauppoja, joissa yksittäisiä tuotteita koskevat säästöt ovat parhaimmillaan olleet 30 tai jopa 40 % nykyhinnoista.  Asiantuntija-arviomme on, että sähköistä huutokauppaa hyödyntämällä […]