Hankintalakityöryhmä ehdottaa sote-palvelujen omia hankintasäännöksiä kumottavaksi
Hankintalakityöryhmän ehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella ja niitä on mahdollista kommentoida 11.3.2025 saakka.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen hankintalain (1397/2016) 12. lukuun kirjattuja liitteen E palveluhankintoja koskevien pykälien kumoamisehdotusta.
Hyvinvointialueiden hankkimien sote-palvelujen laadusta säädetään useissa laeissa. Nyt voimassa olevan hankintalain (1397/2016) 12. luku tarjoaa erityissäännöksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaan. Tämä luku mahdollistaa sote-palvelujen hankinnan joustavasti. Sote-palveluilla on erityinen luonne, kuten palvelujen käyttäjien yksilölliset tarpeet ja palvelun jatkuvuuden vaatimus. Sääntelyn tarkoituksena on ollut turvata palvelujen laatu, jatkuvuus ja käyttäjien oikeuksien toteutuminen.
Miksi kumotaan?
Kumottavaksi ehdotettu 12. luku sisältää työryhmämietinnön mukaan päällekkäisyyttä esimerkiksi hyvinvointialueista säätävän sote-järjestämislain (612/2021) 3. luvun kanssa. Tämän vuoksi hankintalakityöryhmä on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa norminpurkua.
Ehdotetut muutokset ja niiden vaikutukset
Työryhmä ehdottaa hankintalain 12. luvun ”Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat” eli pykälien 107–115 § kumoamista. Romukoppaan menisi siis esimerkiksi 108 §, missä säädetään palvelujen käyttäjien tarpeiden huomioon ottamisesta hankinnoissa.
Mietinnön sivulla 66 perustellaan muutosehtoehdotuksia seuraavasti:
”Hallitusohjelman kirjaus siitä, että elämänmittaisissa palveluissa tulee huomioida palveluiden jatkuvuus, toteutuu vammais- ja vanhuspalvelulain ja muun erityislainsäädännön ehtojen mukaisesti. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaa lakia on tarkoitus uudistaa. Tarvittaessa hankintalain 108 §:n mukainen säännös laadun huomioimisesta ja palvelujen jatkuvuudesta voitaisiin huomioida nykyistä tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuulla olevassa lainsäädännössä”.
Sote-palveluissa käyttäjien tarpeiden kuten yksilöllisen hoitosuhteen huomioiminen on keskeistä. Jos 12. lukuun ehdotettu erityissäännösten poistaminen toteutuu, voi mielestäni syntyä riski siitä, että nämä tarpeet jäävät huomioimatta jonkun asiakasryhmän osalta. Tämä saattaa johtaa palvelun käyttäjille epäedullisiin lopputuloksiin, kuten hoitosuhteiden katkeamiseen sekä tarpeiden kuulemisen tai laadun heikkenemiseen.
Kiinnostavaa on myös, että muitakin sote-palveluita hankkivia tahoja kuin hyvinvointialueet, on olemassa. Tunnetuin niistä lienee Kela. Myös esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita on lukuisia, eikä niillä ole velvoitetta noudattaa hyvinvointialueita koskevaa sääntelyä.
Mikä säilyisi?
Omat kynnysarvot
Sote-palveluiden oma kynnysarvo 400 000 euroa sekä muiden 12. luvussa säädettävien liitteen E palveluiden oma kynnysarvo 300 000 euroa pysyisi ennallaan. Niistä säädetään hankintalain 25 §:ssä, johon ei ehdoteta muutoksia.
Sote-järjestämislain uudistus etenee, mutta vaiheittain
Sote-järjestämislain päivittämisestä hallitusohjelmakirjausten mukaiseksi on käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä vaiheittain etenevä hanke. Hankkeen ensi vaiheessa toteutettaneen sote-palveluiden yksityisen palveluntarjonnan alihankintaa koskevia uudistuksia. Myöhemmin käynnistyy työ hallitusohjelmakirjausten laajemmaksi toteuttamiseksi. Koska työ on vielä hyvin alussa, on liian varhaista sanoa, päivittyvätkö pykälät kattamaan täysin hankintalakiin ehdotetun poistuvan sääntelyn.
Summa summarum
Hankintalain 12. luvun säännösten kumoaminen voi vaikuttaa merkittävästi sote-palveluiden hankintojen rakenteeseen ja toteuttamiseen. Muutoksella halutaan edistää kilpailua ja kustannustehokkuutta, mutta samalla se luo haasteita palvelun laadun ja käyttäjäkeskeisyyden varmistamiselle. Nyt jos koskaan olisi aika tunnistaa, onko jokin asiakas- tai palveluntarjoajataho, jonka kuuleminen palveluiden järjestämisessä on ehdotetun muutoksen myötä vaarantumassa.
Blogin kommentteineen on koonnut Satu Grekin.
