Julkiset hankinnat vauhdittamassa vastuullista liiketoimintaa
Kauppalehti julkaisi tänään Vieraskynä-palstallaan PTCS:n asiantuntija Jussi Pyykkösen ja Valtiovarainministeriön finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldtin laatiman kirjoituksen hankintojen vaikuttavuudesta. Tarja toimii tällä hetkellä Hankinta-Suomen ohjelmajohtajana. Jussin vastuulla puolestaan on hankintalaskennan kokonaisuus. Kirjoittajien mukaan vaikuttavuus ja vastuullisuus tulevat olemaan yhä suuremmassa roolissa julkisissa hankinnoissa
Julkinen sektori ostaa yrityksiltä tuotteita ja palveluita vuosittain yli 30 miljardilla eurolla. Näillä euroilla toteutetaan useita yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja. Julkisten hankintojen kautta syntyvät uudet tiet, koulut ja sairaalat sekä lukemattoman monet muut keskeiset palvelut, laiteet tai tavarat kaikkien suomalaisten yhteiseen käyttöön.
Ilmastonmuutos, pandemiat, sodat, kansallinen kilpailukyky, työttömyys, alueiden eriytyminen ja harmaa talous ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaamme ja siten luonnollisesti myös julkisiin hankintoihin.
Julkisilla hankinnoilla on vaikutusta kaikkiin näihin ilmiöihin. Hankintoja ei tehdä tyhjiössä. Vuosittainen yli 30 miljardia näkyy, kuuluu ja vaikuttaa markkinoilla. Julkiset hankinnat nopeuttavat tai hidastavat niitä yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka täyttävät päivälehtiemme otsikot.
Julkiset hankinnat ovat merkittävä tekijä erityisesti ympäristöystävällisten, kuten uusien energia- ja resurssitehokkaiden, vähähiilisten sekä puhtaiden ratkaisujen esiin nousussa.
On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että jokainen julkisen sektorin tekemä hankinta vaikuttaa markkinarakenteen kehittymiseen. Vastaavasti jokainen markkinoilla tapahtuva innovaatio vaikuttaa julkisen sektorin mahdollisuuksiin toteuttaa hankintoja.
Yritysten ostopäätöksissä tämä näytetään ymmärretyn. Yksityisen sektorin hankintaeurot kohdentuvat tällä hetkellä voimakkaasti niille yrityksille, jotka kykenevät tuottavimpiin vähähiilisiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämä on tunnistanut, että siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tarkoittaa mittavia investointeja ja merkittäviä muutoksia käytännössä kaikilla sektoreilla.
Julkisen sektorin on siis ehdottaman tärkeää olla mukana tässä kehityksessä omia hankintojaan tehdessään.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vastuullisuuden vaatiminen eivät missään tapauksessa ole toissijaisia kysymyksiä. Valtion ja kuntien hankintojen tueksi laadittu ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia antaa avaimia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden huomioimiseen. Julkisen sektorin on yhä enenevässä määrin pyrittävä myös hankintojen avulla edistämään sekä ilmastotavoitteiden että kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Strategian tavoitteena on, että Suomesta tulee suunnannäyttäjä vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottamisessa eurooppalaisella tasolla.
Kyse ei ole vain ympäristövaatimuksista. Hankinnoilla vaikutetaan suoraan siihen, ohjautuvatko eurot sinne, missä riskit ihmisoikeuksien loukkauksista ovat suurimpia. Hankintoja tehtäessä – niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla – voidaan edistää riskien tunnistamista ja asettaa hankinnoille vastuullisuusvaatimuksia.
Väitämme, että vastuullisuustavoitteet eivät ole ristiriidassa julkisen talouden kestävyystavoitteiden kanssa. Tavoitteet pikemminkin tukevat toisiaan, kun rahat ohjautuvat yrityksille, joiden teknologinen kehitys pystyy parhaiten vastaamaan globaaleihin nykytrendeihin. Uuden teknologian ostaminen tulee pitkässä juoksussa varmasti halvemmaksi, kuin vanhassa pitäytyminen.
Julkiset hankinnat voivatkin olla se puuttuva tekijä, jonka avulla tullaan tutkimus- ja kehittämismenot nostamaan 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kaiken kaikkiaan kyse on kuitenkin niin haastavasti tehtävästä, että sen toteuttamiseen ei nykytieto enää riitä. Haastammekin tutkijat mukaan tuottamaan kunnianhimoisesti tietoa siitä, mitkä keinot ovat yhteiskunnallisesti aiemaa vaikuttavimpia ja miten teemme julkisten varojen käytöstä entistä vastuullisempaa.
Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että meidän veronmaksajien rahat on käytettävä huolella yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, oli kyse sitten laadukkaammista palveluista, päästöjen vähentämisestä tai siitä, että työpaikoilla kunnioitetaan ihmisoikeuksia.
Tags: Julkiset hankinnatkertävä kehitysvaikuttavuus