Suunnittelukilpailu hankintamenettelynä on turhaan harvinaisuus
Lähdin ihan mielenkiinnosta etsimään suunnittelukilpailua koskevia HILMA-ilmoituksia ja etsinnän lopputulos olikin jokseenkin odotettu. Silti oli yllättävää, että viimeisen puolen vuoden ajalta löytyi vain kolme ilmoitusta, joissa hankintamenettelynä oli käytetty suunnittelukilpailua. Näistäkin ilmoituksista kaksi koski arkkitehtuurikilpailuja, joissa suunnittelukilpailut näyttelevät luonnostaan jo muutoinkin pääosaa. Suunnittelukilpailu mahdollistaa kuitenkin muita hankintamenettelyjä joustavammat säännöt, jolloin sen voisi kuvitella olevan nykyistä useammin käytetty vaihtoehto. Miksi ihmeessä tätä mielestäni varsin kätevää menettelyä ei käytetä muissakin hankinnoissa?
Hankintadirektiiviä ei ainakaan voi syyttää menettelyn käytön vähäisyydestä. Jo direktiivin johdanto-osassa muistutetaan suunnittelukilpailun mahdollisuuksista myös muissa hankinnoissa kuin suunnittelukilpailuille perinteisesti tutuissa kaavoitus-, kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuurikilpailuissa. Myös kansallisen lain tasolla suunnittelukilpailu on määritelty jokseenkin selkeästi ja yksiselitteisesti. Oma veikkaukseni on, että tämä menettely on vain yksinkertaisesti jäänyt hankintayksiköille vieraaksi.
Miksi ja milloin suunnittelukilpailua kannattaa käyttää hankintamenettelynä?
Lyhyesti sanottuna suunnittelukilpailun ideana on löytää ratkaisu hankintayksikön esittämään ongelmaan, joka voidaan muotoilla myös haasteeksi. Haasteen vastaanottaneet tarjoajat esittävät ratkaisunsa ongelmaan eli toimittavat kilpailuehdotuksensa hankintayksikölle. Suunnittelukilpailu kannattaa valita menettelyksi, kun halutaan kannustaa tarjoajia innovatiivisiin ja luoviin ratkaisuehdotuksiin. Sitä käytettäessä osallistujien intoa ei ole tarkoitus tappaa pilkun tarkoilla määritelmillä lopputuloksesta. Hankintayksiköltä säästyy myös monta harmaata hiusta, kun hankinnan kohteen speksaamiseen ei tarvitse palkata ydinfyysikkoa määrittämään teknisiä detaljeja.
Suunnittelukilpailun kulku
Suunnittelukilpailu voidaan toteuttaa joko avoimena tai rajoitettuna kilpailuna. Avoimessa kilpailussa kuka tahansa voi jättää ehdotuksensa suunnittelukilpailun sääntöjen mukaisesti. Rajoitetussa kilpailussa puolestaan valitaan hakijat etukäteen ilmoitetuilla perusteilla, jonka jälkeen parhaat hakijat kutsutaan mukaan jatkoon. Riippumaton tuomaristo arvioi tarjoukset eli kilpailutyöt etukäteen ilmoitettujen, puolueettomien vertailuperusteiden nojalla. Tuomaristo arvioi kilpailutyöt nimettöminä. Nimettömyyden suojaa on noudatettava läpi koko menettelyn. Hankintayksikkö voi maksaa parhaille tai jopa kaikille menettelyyn osallistuneille tarjoajille palkkioita hyviksi todetuista innovaatioista.
Suunnittelukilpailua käytettäessä huomioitavaa
Onnistuessaan suunnittelukilpailu avaa varsin kätevän väylän toteuttaa hankinta lain sallimana suorahankintana. Hankinta ei luonnollisesti saa laajentua alkuperäisestä kilpailutuksen kohteesta. Suunnittelukilpailun jälkeiseen aikaan kohdistuva suorahankintamahdollisuus kannattaa kuitenkin ehdottomasti muistaa rastittaa jo suunnittelukilpailua koskevassa hankintailmoituksessa.
Tarjoajien on myös hyvä tiedostaa, ettei kilpailun voitto johda automaattisesti idean jatkosuunnittelua tai toteutusta koskevaan hankintasopimukseen. Hankintayksikkö voi siis myös aina päättää olla tekemättä varsinaista hankintaa, vaikka suunnittelukilpailu sinänsä olisikin onnistunut.
PTCS auttaa kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi – myös hankintamenettelyn valinnassa
Kun mietit, miten toteuttaisit suunnittelukilpailun, johon toivot innovatiivisia ja luovia ratkaisuehdotuksia, me voimme auttaa sopivan menettelyn valitsemisessa ja halutessasi myös tarjouspyynnön laatimisessa. Kysy lisää Pauliina Karinkannalta tai pyydä tarjous.
Tutustu myös päivittyvään kurssitarjontaamme, josta löytyy varmasti sinunkin tarpeisiisi sopivia julkisten hankintojen koulutuksia peruskurssista aina riidanratkaisuun asti.
