Vaikuttavat hankinnat eivät synny taikaiskusta
Elämme täällä Suomessa juuri nyt monella tapaa vedenjakajalla. Useiden palveluiden järjestämisvastuullinen taho muuttuu lähiaikoina. Muutosten myötä esimerkiksi soteasiat siirtyvät hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelut siirtyvät kuntiin. Luonnollisesti uusilta vastuutahoilta odotetaan myös uudenlaista vaikuttavuutta.
Kun ihmisten hyvinvointiin, käyttäytymiseen tai taloudelliseen tilanteeseen halutaan vaikuttaa pysyvästi, on ymmärrettävä lähtötilanne mahdollisimman tarkalla tasolla. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa meille palvelujen muotoilijoille maailman parhaat rekisterit ja tilastot, joiden pohjalta pystymme hahmottamaan, missä olemme juuri nyt ja, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä.
29.9.2021 Ylen uutisissa nostin esiin kolme sitkeän työttömyyden taustalla vaikuttavaa askelta: peruskoulun jälkeinen koulutus puuttuu, työhistoria puuttuu, työttömyyttä on jatkunut vähintään puoli vuotta kahden vuoden kuluessa. Jokainen kyllä-vastaus johtaa lähemmäs sitkeää työttömyyttä. Tutustu tarkemmin YLE:n uutisten tallenteeseen Työttömien joukko jakautuu nopeasti kahtia – korona työnsi pitkäaikaistyöttömät yhä pidemmälle jonon hännille | Yle Uutiset | yle.fi.
Yllä mainittu työttömyyden syiden selvittämiseksi tehty ”salapoliisityö” on yksi esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita rekisterit ja data-analyysit meille ammattilaisille avaavat. Työttömyyden syiden lisäksi, pystymme myös yhä tarkemmin selvittämään, vaikkapa, mitkä seikat vaikuttavat esimerkiksi sote-palveluiden kysyntään, ihmisten liikkumiseen, yritysten kannattavuuteen tai investointien tuotto-odotuksiin.
Puhuin myös Kuntamarkkinoilla syyskuussa datan analysoimisen merkityksestä ja sen lisääntymisestä hankinnoissa. Olen vakuuttunut, että ennen kaikkea olemassa oleva tieto ja sen analysoiminen auttavat myös julkishallinnon organisaatioita valmistautumaan tulevaisuuteen toteuttamalla datavetoisia pilotteja tai kokeiluja.
Palatakseni vielä työttömyyden torjuntaan, voitaisiin esimerkiksi kokeilla tulospalkkion maksamista työllistymistodennäköisyyksien kasvamisesta. Tämä olisi mielestäni looginen lähtökohta palveluhankinnalle datan valossa ja myös mahdollista toteuttaa. Myös sote- ja muissa palveluhankinnoissa vastaava logiikkaa voitaisiin pilotoida kannuste- ja-sanktiomallien avulla. Edellytyksenä ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiselle olisi luonnollisesti oltava riittävä taloudellinen kannuste.
Hinnoittelumalleja ei ole tietystikään järkevää kääntää ylösalaisin yhdessä yössä, vaan alkaa vähitellen ottamaan johdonmukaisia askeleita kohti optimaalista kannustemallia. Helpoin tapa aloittaa on mielestäni irrottaa yksi pienempi palvelukokonaisuus pilotiksi, jolla uutta mallia kokeillaan. Pilotoinnin toimivuutta seuraamalla voidaan sitten tehdä päätökset siitä, onko uutta mallia järkevää laajentaa myös muihin hankintoihin.
Vaikuttavuus hankinnoissa ei mielestäni synny taikaiskusta, vaan näiden johdonmukaisten askelten kautta:
1) Halutun vaikuttavuuden konkretisointi
2) Data-analyysi
3) Optimaalinen hinnoittelumalli
4) Kilpailutus
5) Sopimusaikainen johtaminen
Tekstin kirjoittaja on Jussi Pyykkönen, jotka toimii PTCS:llä asiantuntijatehtävissä.
PTCS:ltä saat apua ja neuvoja
Jos vaikuttavuus ja data analysointi tai mitkä tahansa julkisten hankintojen kiemurat pohdituttavat, ole meihin yhteydessä, niin mietitään yhdessä, miten voisimme auttaa. Ota yhteyttä Laura Mäkeen, pyydä tarjous tai laita viestiä info@ptcs.fi.
Tags: analysointiDataJulkiset hankinnatsopimuksetvaikuttavuus