Yksityisten sote-palveluntuottajien alihankintaosuuden rajoittaminen puhuttaa 

Hyvinvointialueiden alkutaipaleella ajauduttiin monella alueella keskustelemaan palvelujen hankintailmoituksiin vaivihkaa ilmaantuneesta ehdosta. Ehto rajaa yksityisen palveluntuottajan mahdollisuuksia tuottaa palveluita alihankintana enintään 49 prosenttiin. Tätä rajoitetta on nähty joissakin sote-palveluhankintojen kilpailutuksissa. Tarjoajapuolen näkemyksen mukaan kyseinen ehto ei perustu lakiin ja se rajoittaa tarjoamista kohtuuttomasti. Tarjoajien näkemystä tukee se, ettei sote-pykälistä löydy alihankinnan prosenttiosuutta koskevaa rajoitetta. Jotkut hyvinvointialueet kuitenkin näkevät asian toisin. 

Alihankintaosuuden rajoittamisen seurauksia

Aluksi rajoittavia ehtoja ilmaantui yhteishankintayksiköiden hankintailmoituksiin. Joidenkin hankintayksiköiden näkemys on, että sote-järjestämislaki vaatisi tilaajaa rajoittamaan yksityisen palveluntuottajan alihankintaa.  

Sote-palveluyrityksen tuote koostuu pitkälti sote-ammattihenkilön työpanoksesta. Usein sote-ammattilainen toimii yrityksessä työsuhteen sijaan ammatinharjoittaja-statuksella. Esimerkiksi joka kolmas yrityksissä työskentelevistä fysio-, toiminta- ja puheterapeuteista on ammatinharjoittaja eikä työntekijä. Moni heistä on ammatinharjoittaja – tai toimii yhtiönsä kautta – omasta halustaan. Jos yrityksen ammatinharjoittajaresurssien käyttöä tarjouskilpailussa rajoitetaan, joutuu yritys valitettavan usein jättämään tarjouksensa antamatta.  

Ongelmallista on, jos ehto koetaan niin rajaavaksi, että palveluntuottajat vetäytyvät sen vuoksi tarjouskilpailuista. Sote-ammattilaisista on tunnetusti pulaa, minkä vuoksi moniin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja hoidon tarpeen arviointiin on jo nyt aivan liian pitkät jonot.  

Onpa jopa nähty sellaista, että kunnilta siirtyneiden sopimusten sopimusehtoja on kesken sopimuskauden hyvinvointialueiden taholta alettu muuttaa ja lisätä alihankintakieltoa. Tämä tietysti aiheuttaa polemiikkia. 

Laissa ei ole prosenttiosuutta – tästä huolimatta lainmuutos on mahdollinen

Tarkemmin asiaa kulminoituu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityisten palvelujen alihankintaa koskevan 3. luvun pykälää 17. Jo lain eduskuntakäsittelyvaiheessa yksityinen sote-sektori esitti huolensa, että lainkohdan voi tulkita rajoittavan yksityisten alihankintaa liikaa. Huoli kuultiin: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 16/2021 on lausuma, mikä kehotti hallitusta jatkotoimenpiteisiin. Mietintöön kirjattu lausuma 3 on seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi alihankintaa koskevaa sääntelyä suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminnan erilaisiin organisoitumisen muotoihin.”

Lausuman vuoksi taustaryhmissä tehtiin valmistelutyötä. Se ei kuitenkaan mennyt maaliin asti ennen viime vaalikauden loppua. Asia ei kuitenkaan ole unohtunut. Soten alihankintasäännösten laventaminen on pysynyt hengissä, ja kirjattu kesäkuussa 2023 hyväksyttyyn hallitusohjelmaan.  

Hankintayksiköillä ja tarjoajilla erilaiset näkemykset

Monet hyvinvointialueista kokevat, että alihankintaa olisi suorastaan pakko rajoittaa järjestämislain vuoksi. Palveluntuottajat taas näkevät asian toisin. Kummankin näkemyksen tueksi on olemassa perusteluja. Laista ei tarkkaa rajausta löydy, mitä valiokuntamietintö piti perusteltuna. Hankintayksiköllä on hankinnan ehtoja asettaessaan melko laaja harkintavalta, joka ei rajoitu vain järjestämislain tekstiin. Harkintavallan käyttö voi johtaa siihen, että tarjouksia ei tule niin paljon, kuin markkinoilta voisi olla saatavissa. Harkintavallan käyttämisestä on toisaalta vaikeaa tehdä valitus kai käyttää muita muutoksenhakureittejä. 

Hankintayksiköt pyrkivät ehkäisemään palveluntuottajien vetäytymistä sopimusehdoilla. Tosiasiassa tiukat sopimusehdot kuitenkin vaikuttavat tarjoajayrityksistä pienimpiin usein niin, että sanktioiden pelossa ne jättävät kokonaan osallistumatta hyvinvointialueen tarjouskilpailuihin.  

Hyvinvointialueiden on silti tavalla tai toisella pystyttävä löytämään työvoimaa tai palvelutuottajia, jotka turvaavat alueilla tarvittavat sote-palvelut. Sote-osaajapulan vallitessa on hyvä pohtia tarkkaan, kuinka saada myös yrityksissä ja niiden verkostoissa oleva sote-osaaminen käyttöön – hyvinvointialueiden ihmisten hyväksi.  

Blogin on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija Satu Grekin.

Tutustu PTCS:n tarjoamiin sote-palveluihin ja miten voit hyödyntää asiantuntijoidemme osaamista hankintaprosessisi eri vaiheissa.

Työskenteletkö sote-hankintojen parissa? – Ilmoittaudu mukaan kevään koulutuksiimme

16.4.2024 klo 9.0012.00 järjestämme Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen sääntely -webinaarin.
Koulutuksessamme perehdytään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lainsäädäntöön. Ja käymme myös läpi, miten lainsäädäntö on otettava huomioon sote-hankinnoissa.

16.5.2024 klo 9.0014.30 on vuorossa Hankintamenettelyt sote-palveluhankinnoissa -webinaari, jossa syvennytään sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen hankintamenettelyihin käytännön esimerkkien avulla.

4.6.2024 klo 9.00-12.00 Markkinavuoropuhelu ja asiakkaan osallistaminen osaksi onnistunutta hankintaa-webinaari, jossa kerromme, miten toimia hankintalainsäädännön mukaisesti ja tehdä parempia hankintoja.

Tutustu webinaariemme sisältöön ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

 

 

 

 

 


Tags: Julkiset hankinnatrajoittaminensote-palveluhankinnatsotesääntelytarjoajatarjouskilpailu

Arkisto: Yksityisten sote-palveluntuottajien alihankintaosuuden rajoittaminen puhuttaa