Yritystuella tehdyt ostot pitää kilpailuttaa – vai pitääkö?

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2020

Saiko yrityksesi Business Finlandilta ”koronatukea”? Tiesitkö, että sinun on ehkä kilpailutettava tuella ostamasi palvelut hankintalain mukaisesti? Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Koronakriisistä yrityksille aiheutuvien taloudellisten ongelmien vuoksi on Suomessa otettu käyttöön uusia tukimuotoja. Tilanteen eskaloitumisen myötä lanseerattiin nopealla aikataululla muun muassa Business Finlandin ns. häiriötilanteen rahoitukset.

Kehittämistukea saanutta yritystä kohdellaan hankintayksikkönä 

Business Finland voi myöntää erikoistapauksessa yrityksille kehittämistukea, jossa sen rahoitusosuus voi  olla enintään 80 %, aiemman alle 50 %:n sijaan. Monikaan ei varmasti tiedä, että tukiosuuden ollessa näin suuri, tulee tuen saavasta yrityksestä hankintalain mukainen hankintayksikkö. Ja että tässä tapauksessa yli 60 000 euron hankinnat, jotka yritys tekee saamallaan tukirahalla, on kilpailutettava hankintalain mukaisesti.

Yrityksille, jotka ovat saaneet yllä mainittua tukea tai ovat hakemassa sitä, saattaa hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvoite olla yllätys, vaikka kilpailuttamisvelvoite on tuotu esiin rahoituspäätöksessä.

Huomaathan, että jos et kilpailuta tuella tekemiäsi ostoja hankintalain mukaisesti, voi tämä johtaa jopa tuen takaisinperintään. Tällaiseen tilanteeseen joutuminen olisi luonnollisesti erittäin harmillista, koska olet todennäköisesti hakenut yrityksellesi tukea sen vuoksi, että liiketoimintasi on jo kärsinyt koronakriisin vuoksi ja kehittämisraha tulee varmasti tarpeeseen. Huomaathan myös, että vaikka kilpailuttaisit tukirahalla tehtävät hankinnat, voivat kilpailutusprosessissa tapahtuneet virheet johtaa valitukseen ja jopa lopulta asian käsittelyyn markkinaoikeudessa.

Jotta yrityksellesi ei aiheutuisi saadun tuen ja sillä tehtyjen hankintojen vuoksi ongelmia, on tässä tilanteessa osattava toimia oikein. Miten siis voit välttää suurimmat karikot, jos olet ensimmäistä ja ehkä ainoaa kertaa tietämättäsi ja haluamattasi ajautunut hankintalain soveltamisen myrskyisiin maininkeihin?

Tietoa ja neuvoja

Ihan ensimmäiseksi kannattaa kysyä neuvoa Business Finlandilta. Aiheesta löytyy tietoa myös Business Finlandin kotisivuilta kohdasta Ohjeet rahoituksen saajalle.

Tilanteessa, jossa häiriötilan rahoitusta saaneet yritykset tulkitaan hankintayksiköksi, hankintojen tekemisen osalta neuvoja antaa myös Julkisten hankintojen neuvontayksikkö.

Julkisten hankintojen neuvontayksikön Twitteristä saat myös paljon tietoa. Twitteristä löytyy ohjeistusta, mistä lisätietoja neuvontayksikön sivuilta löytyy. Alla linkit listattuna:

• Kynnysarvot
• Pienhankinnat
• Kansallinen hankinta
• Ilmoittaminen
• HILMA
• Avoin menettely
• Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus
• Hankintapäätös
• Muutoksenhaku
• Hankintasopimus

Mitä tarkoittaa hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvoite?

Hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvoite koskee vain tietyn suuruisia hankintoja. Hankintalakitermein puhutaan kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. Oleellista on tietysti, miten hankinnan arvo lasketaan eli ylittyykö 60 000 euron raja vai ei. Tästä löytyy lisätietoa Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivuilta.

Käytännössä toinen merkittävä asia, ja ehkä tässä tilanteessa kaikkein tärkein, on arviointi siitä, mitkä ostot katsotaan kuuluvaksi yhteen ja samaan kokonaisuuteen. Yritysten kehityshankkeet rakentuvat tyypillisesti useista eri toimenpiteistä, jotka voidaan hankkia eri asiantuntijoilta. Kehityshankkeet sisältävät usein myös erilaisia osaprojekteja, kuten esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehitystyötä, uuden tuotteen kehitystä, markkinoiden selvitystä tai uuden tuotteen suojaamisen strategian rakentamista jne.

Jos nämä toimenpiteet ja osaprojektit sekä niiden alaiset toimenpiteet katsotaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja kokonaisuuden osalta ostopalvelujen arvo ylittää 60 000 euroa, on tehtävä hankintalain mukaiset kilpailuttamiset. Kilpailuttamisvelvoite on olemassa, vaikka yksittäinen osto olisi arvoltaan hyvinkin pieni osa kokonaisuutta ja eri osahankkeet olisivat sinällään itsenäisiä kehittämisalueita.

Ostojen katsominen yhdeksi kokonaisuudeksi on aina tapauskohtaista arviointia. Yrityksen näkökulmasta katsottuna saattaa näyttää siltä, että ainoa yhdistävä tekijä on se, että toteuttajana on yksi ja sama yritys ja kaikki osaprojektit liittyvät yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtä kokonaisuutta puoltavana seikkana on kuitenkin julkisten hankintojen oikeuskäytännössä pidetty muun muassa sitä, että hankinnan eri osilla tähdätään yhteisen tavoitteen ja tarkoituksen toteutumiseen.

Kilpailuttamisvelvoitteen ymmärtämistä saattaa helpottaa hankintalain säännösten avaaminen tältä osin. Hankintalain näkökulmasta tarkastelussa keskeistä on hankintojen avoin kilpailuttaminen. Tähän liittyen hankintalain 31 §:ssä on kielletty muun muassa hankintojen jakaminen osiin 60 000 euron kansallisen kynnysarvon alittamiseksi ja kilpailuttamisvelvoitteen kiertämiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Jos hankinnat katsotaan kuuluvaksi yhteen ja samaan kokonaisuuteen, lasketaan osat yhteen, ja jos yhteenlaskettu summa ylittää 60 000 €, on kaikki yksittäiset ostot kilpailutettava hankintalain mukaisesti.
• Jos jaat tuella tekemäsi hankinnat useampaan osaan, etkä kilpailuta näitä hankintalain mukaisesti, täytyy jakamisen perustua taloudellisiin tai teknisiin syihin, jotka sinun tulee myöhemmin pystyä näyttämään toteen.

Voinko välttää kilpailuttamisen?

Jos olet tilanteessa, jossa joudut kilpailuttamaan ostot hankintalain mukaisesti ja tuntuu siltä, että sinulle tuntematon hankintalain mukainen kilpailuttaminen hukkaa kallista ”selviytymisaikaa”, voi olla järkevää tehdä ns. korjausliike. Oma käsitykseni on, että Business Finlandille voi tehdä muutoshakemuksen jo tehtyyn tukipäätökseen. Muutoshakemuksessa voit vähentää ostopalvelujen yhteenlaskettua osuutta alle 60 000 euroon ja lisätä vastaavasti omien palkkojen osuutta. Jos myönnettävän tuen osuus näiden muutosten jälkeen on 1) alle 50 % hankintojen arvosta tai 2) tuen osuuden ollessa isompikin ostojen arvo jää alle 60 000 euroon, ei hankintoja tarvitse kilpailuttaa hankintalain mukaisesti.

Millaista apua me PTCS:llä voimme tarjota?

PTCServices Oy on Suomen johtava julkisten hankintojen asiantuntijatoimisto. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti hankintayksiköitä, joita avustamme yleensä suurissa, useiden satojen tuhansien eurojen hankinnoissa. Toki meillä on myös yritysten tarpeisiin tarjolla pienimuotoista, pikaista ja edullista apua.  Esimerkkeinä näistä palveluista ovat tarjouspyyntöpohja ja hankintapuhelin.

Tarjouspyyntöpohja

Vuosimaksullisesta JulkiSet-tietopalvelustamme löytyy yksinkertainen, hankintalain mukainen tarjouspyyntöpohja pienemmille hankinnoille. Malliasiakirjassa on myös ohjeet tarjouspyynnön täyttämiseen oman hankintasi tiedoilla.

Lisää tietoja PTCS:n yrityksille suunnatuista palveluista voit kysyä myös info@ptcs.fi

Ymmärrämme toki, että yritykselläsi on varmasti kiire omien hankintojen tekemisessä eikä sinulla varmaan ole ylimääräistä rahaa käytettäväksi konsultointipalveluihin. Siksi suosittelemmekin ensisijaisesti tarjolla olevien maksuttomien palvelujen käyttämistä.

Toivotan kaikille uusille hankkijoille onnea ja menestystä hankintojen tekemiseen ja yrityksesi toiminnan kehittämiseen! Toivottavasti yrityksesi seilaa turvallisesti satamaan.

Blogin kirjoittaja on PTCS:n asiantuntija Saila Eskola.