Sidosyksikköhankinnat erityisaloilla

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2020

Sidosyksikköhankinnat ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Säännöksiä uusittiin hankintalain uudistuksen yhteydessä ja muutoksia koskevat siirtymäajat, muiden kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivien sidosyksiköiden osalta, umpeutuivat alkuvuodesta 2019. Pikkuhiljaa ollaan heräämässä siihen, että sidosyksiköiden toimintatapaa on muutettava, jos halutaan pysyä lainsäädännön tiukoissa rajoissa ulosmyynnin osalta. Mutta entä erityisalojen hankintalain sidosyksiköt? Koskevatko tiukat säännökset niitäkin?

Yleensä erityisalojen hankintoja koskevat säännökset jäävät helposti lapsipuolen asemaan. Niitä ei käsitellä lainkaan tai sitten todetaan, että erityisalojen säännökset joko poikkeavat hankintalain säännöksistä tai ovat suunnilleen samanlaisia. Näin käy valitettavan usein. Erityisalojen hankintojen ominaispiirteitä olemme käsitelleet blogissamme Erityisalojen hankinnat – oma taiteenlajinsa?

Sidosyksikköhankintojen osalta julkaisemamme blogi ”Sidosyksikköhankinnat puhuttavat – kysymyksiä ja vastauksia” poiki täsmentävän kysymyksen: Eivätkö erityisalojen sidosyksikköhankintojen ulosmyyntirajat poikkeakin viranomaissektorilla sovellettavista? Kysymykseen viitaten totesimme, että on tarpeellista tuoda tämän asian osalta esille hiukan tarkemmin myös erityisaloilla sovellettavia säännöksiä.

Mitä erityisalojen sidosyksikköhankinnoista on säädetty?

Sidosyksikköhankintoja koskevien säännösten juuret ovat itse asiassa erityisalojen sääntelyssä. Erityisaloilla sidosyksikköhankinnoista säädettiin jo direktiivissä 93/38/ETY. Eli joitakin vuosia sitten. Erityisaloilta säännös tuli hankintalakiin vuonna 2007. Sääntely ei siis sinällään ole uutta, mutta joitain muutoksia tuli myös erityisalojen hankintalakiin viimeisimpien 2017 voimaan tulleiden muutosten yhteydessä.

Ensinnäkin erityisalojen hankintalain 25 §:ssä on säädetty hankinnoista viranomaishankintayksikön sidosyksiköltä. Säännös vastaa pitkälti hankintalain 15 §:ää. Merkittävä ero on kuitenkin se, että ulosmyynnin prosenttiosuus on 5 %:n sijasta 20 %. Erityisalojen hankintalaissa ei myöskään ole asetettu 500 000 euron ulosmyyntirajaa. Erityisalojen säännös on siten joustavampi. Säännös koskee ainoastaan erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja viranomaishankintayksiköitä ja näiden sidosyksikköjä. Säännös ei siten sovellu lainkaan julkisiin yrityksiin eikä erityis- ja yksinoikeuden nojalla toimiviin yksiköihin.

Sidosyrityksiä koskeva poikkeus kilpailuttamisvelvoitteesta

Erityisalojen hankintalain 27 §:ssä on puolestaan säädetty kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamisesta silloin, kun hankintayksikkö tekee sidosyritykseltä hankintoja tai jotka yhteisyritys tekee siihen kuuluvan hankintayksikön sidosyritykseltä. Kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeaminen edellyttää, että vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeisen vuoden tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennusurakoiden keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu toimituksista hankintayksiköille tai muille yhteisöille, joihin sillä on sidossuhde.  Jos liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, voi yritys osoittaa liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta. Jos useampi kuin yksi yritys tarjoaa hankintayksikölle samoja palveluja, tavarantoimituksia tai rakennusurakointia, 80 prosentin osuutta laskettaessa on otettava huomioon näiden yritysten suorittamista palveluista, tavarantoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.

Kuten jo todettiinkin, on tämä sidosyrityksiä koskeva poikkeus ollut osa erityisalojen sääntelyä jo pitkään. Sen taustalla on ajatus taloudellisesta ryhmittymästä, joka voi koostua joukosta erillisiä yrityksiä. Tällaiset toimintamallit ovat olleet yleisiä erityisalojen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, kuten vesi- ja energiahuolto sekä liikenne.

Erityisalojen sidosyksikköhankintojen erot

Karkeasti linjattuna viranomaissektorin ja erityisalojen sidosyksikkö- ja sidosyrityshankinnat poikkeavat toisistaan erityisesti ulosmyyntiä koskevien sääntöjen osalta. Erityisaloilla ulosmyynnin prosenttiosuus on siis 20 % eivätkä säännökset sisällä euromääräistä rajaa.

Lisätietoa sidosyksikkö- ja erityisalojen hankinnoista

Jos haluat lisätietoa sidosyksikköhankinnoista, voit myös olla suoraan yhteydessä PTCS:n toimitusjohtaja Saila Eskolaan, joka on myös tämän tekstin kirjoittaja.