Kvanttitietokone ja kuinka se hankitaan

Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2020

Julkisten hankintojen parissa työskentelemisen ehkäpä paras puoli on hankintojen monipuolisuus ja yllätyksellisyys – hankinnan kohteena voi olla lähes mitä tahansa. Hankintajuristina tai -asiantuntijana saakin tottua siihen, että eteen tulee säännöllisesti sellaisia hankittavia tavaroita tai palveluja, joiden olemassaolosta et ole aiemmin kuullutkaan. Sitten on niitä hankinnan kohteita, joita ei vielä edes ole olemassa.

Viime huhtikuussa, keskellä koronakevättä ja etätöihin siirtymistä, PTCS sai VTT:ltä äärettömän mielenkiintoisen yhteydenoton: VTT aikoi hankkia Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen ja tarvitsi siihen hankinta- ja sopimusoikeudellista apua. Iloksemme VTT valitsi PTCS:n kumppanikseen hankintaan ja itselleni kävi vielä niin onnekkaasti, että pääsin PTCS:n puolelta hankintaan päävastuulliseksi asiantuntijaksi.

Mikä kvanttitietokone on?

Tämä kysymys oli itselläkin ensimmäisenä mielessä VTT:n yhteydenoton jälkeen. Vaikka työhistoriaani kuuluu vuosia IT-hankintojen parissa, tämä oli jotain muuta. Jotain aivan täysin muuta. VTT:n toimitusjohtajan Antti Vasaran sanoin kvanttitietokone on ” laite, jolla tehdään mahdoton mahdolliseksi”. Kvanttitietokoneen toimintaa on selitetty myös esimerkiksi tässä Helsingin Sanomien jutussa.

Miten tällainen mahdottoman mahdolliseksi tekevä laite sitten hankitaan?

Alusta alkaen selvää oli, ettei tätä hankintaa pystytä viemään läpi tavanomaisimpia hankintamenettelyjä, kuten avointa menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen. Hankintamenettelyn valinnassa korostuivat etenkin se, että hankinnan kohteena on huipputeknologian laite, jonka toimittaminen edellyttää toimittajalta tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi merkittävää oli se, että VTT tilaajana halusi olla kiinteästi mukana laitteen kehitystyössä – yksi hankinnan tavoitteista oli kasvattaa VTT:n omaa osaamista kvanttiteknologian alalla. Alusta asti tunnistettiin myös se, että immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla ja tekijänoikeuksilla, samoin kuin liikesalaisuuksilla, voi olla hankinnassa merkittävä, jopa ratkaiseva rooli. Hankintamenettelyksi valikoitui näistä syistä innovaatiokumppanuus.

Innovaatiokumppaanuus hankintamenettelynä

Hankintalain mukaan innovaatiokumppanuuden tavoitteena on innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen. Lain mukaan hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Oli selvää, että kvanttitietokoneen hankinnassa nämä edellytykset täyttyvät.

Innovaatiokumppanuus menettelynä noudattelee neuvottelumenettelyn askelmia. Kuten neuvottelumenettelyssäkin, myös innovaatiokumppanuudessa hankinta käynnistetään julkaisemalla hankintailmoitus ja osallistumispyyntö. Osallistumispyynnön valmistelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hankinnan kohteen poikkeuksellisuudesta johtuviin seikkoihin.

Toimittajien valinta

Tiedossa oli, että mahdollisten toimittajien määrä on suhteellisen pieni. Jotta kilpailutus onnistuisi, tästä pienestä joukosta mahdollisimman suuri osa täytyisi kuitenkin saada kiinnostumaan hankinnasta. Lisäksi ala on nopeasti kehittyvä, ja monet toimijat ovat vasta perustettuja start up -yrityksiä. Monet näistä ponnistavat yliopistomaailmasta. Näköpiirissä oli myös se, että ehdokkaat saattavat muodostaa ryhmittymiä tai käyttää alihankintaa. Näistä syistä ehdokkaiden soveltuvuusvaatimuksia jouduttiin miettimään aivan eri lähtökohdista kuin hankinnoissa yleensä.

Asetetut vaatimukset

Esimerkiksi kaupallisten referenssien vaatiminen vastaavista toimituksista ei olisi tässä hankinnassa toiminut, koska vastaavia toimituksia ei oikeastaan ole tehty (Googlella ja IBM:llä tosin on omat kvanttitietokonehankkeensa). Toisaalta kyse oli kuitenkin huippuosaamista vaativasta hankinnasta, joten toimittajan kyvykkyys kvanttitietokoneen kehittämiseen ja toimittamiseen täytyi toki varmistaa. Soveltuvuusvaatimukset painottuivatkin eritoten hankittavan kvanttitietokoneen teknologiaan liittyviin tieteellisiin julkaisuihin, joissa ehdokas on ollut mukana. Lisäksi painotettiin ehdokkaan käytettävissä olevien asiantuntijoiden osaamista..

Myöskään ehdokkaiden taloudelliselle asemalle ei voitu asettaa tavanomaisia, kuten liikevaihtoon perustuvia vaatimuksia. Osa mahdollisista ehdokkaista oli vasta perustettuja yrityksiä, joilla liikevaihtoa ei vielä ole pitkältä ajalta tai sen määrä on vähäinen. Ehdokkaiden taloudellinen kantokyky täytyi siksi varmistaa muilla tavoin.

Myöskään hankinnan kohteelle ei haluttu asettaa juurikaan sitovia vähimmäisvaatimuksia. Osallistumispyynnössä asetettiin siksi lähinnä vaatimuksia teknologiasta, jonka pohjalle kvanttitietokone tulee rakentaa, ja vaatimuksia kvanttitietokoneen kehitysvaiheen yhteistyöstä VTT:n kanssa.

Innovaatiokumppanuuden erityispiirteet

Hankinnan kohteen yksityiskohdat, sopimusehdot ja tarjousten vertailuperusteet haluttiin pitää mahdollisimman joustavina lopullisen tarjouspyynnön laatimiseen saakka. Tämä oli välttämätöntä, koska hankinnan kohteena oli laite, johon liittyvä teknologia on kehitysvaiheessa, ja koska laitteen hankintaan liittyi kiinteästi sen kehittäminen, missä VTT tilaajana halusi olla mukana. Hankintamenettelyn täytyi siksi mahdollistaa erilaisista etenemistavoista neuvotteleminen mahdollisimman pitkälle. Hankintaoikeudellisesti tämä aiheutti hiukan pääsärkyä. Innovaatiokumppanuus on tarkoitettu juuri tällaisten uusien, innovatiivisten tavaroiden tai palvelujen kehittämiseen ja sen tuloksena tuotettavien tavaroiden tai palvelujen hankkimiseen.  Siksi menettelyn tulisi lähtökohtaisesti olla suhteellisen joustava. Silti innovaatiokumppanuudessa noudatetaan kuitenkin neuvottelumenettelyn prosessia. Vaikka neuvottelumenettely sallii tiettyjä joustoja avoimeen menettelyyn verrattuna (suurimpana tietysti mahdollisuus neuvotteluihin tarjoajien kanssa), on menettelyssä kuitenkin rajansa. Esimerkiksi alustava tarjouspyyntö täytyy julkaista jo hankintailmoituksen yhteydessä.

Muita poikkeuksia tavanomaisiin menettelyihin nähden

Alan kansainvälisyyden vuoksi hankinta-asiakirjat laadittiin englanniksi. Koska odotettavissa oli, että ainakin osa mahdollisista toimittajista on toimijoita, joille julkisten hankintojen hankintamenettely ei ole entuudestaan tuttu, hankinta-asiakirjoissa kiinnitettiin myös huomiota suomalaisen hankintamenettelyn kuvaamiseen sekä  ehdokkaiden ja myöhemmin tarjoajien ohjeistamiseen.

Neuvottelut tarjoajien kanssa käytiin syksyn aikana, koronatilanteesta johtuen kokonaan etäyhteydellä. Sopimusasioissa neuvotteluja jatkettiin vielä varsinaisten neuvottelujen jälkeen sähköpostitse. (Tämän olen muuten havainnut toimivaksi tavaksi myös tavanomaisemmissa neuvottelumenettelyissä. Sopimusehtojen osalta keskustellaan usein hyvinkin yksityiskohtaisista asioista, esimerkiksi tietyn ehtokohdan sanavalinnoista. Näistä neuvottelu on monesti sujuvinta kirjallisesti). Neuvottelujen päätyttyä laadittiin tarjouspyyntö.

Tarjousten tasapuolinen vertailu

Ehkäpä haasteellisimmaksi tarjouspyynnön laatimisessa osoittautui se, kuinka jossain määrin erilaisia ratkaisuehdotuksia antaneet tarjoajat saadaan tarjousten vertailussa samalle lähtöviivalle. Tässä auttoi toki paljon se, että ensiksikin tarjoajilta oli saatu alustavat tarjoukset neuvottelujen pohjaksi. Toiseksi neuvotteluissa pystyttiin keskustelemaan yksityiskohtaisesti hankinnan kohteesta, sen ehdoista ja hankinnan toteutuksesta, kuten tilaajan osuudesta kehitystyössä.

Tarjoajille annettiin vielä mahdollisuus kommentoida tarjouspyyntöä ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä tarjoajille. Kommentoinnilla pyrittiin varmistamaan se, että tarjoajat varmasti ymmärtävät kaikki tarjouspyynnön kohdat. Lisäksi haluttiin varmistaa, että he pystyvät tekemään tarjouspyyntöä vastaavan tarjouksen.

Tarjouskilpailun lopputulos

Tarjoukset saatiin lopulta kaikilta neuvotteluissa mukana olleilta tarjoajilta. VTT ja valituksi tullut toimittaja, IQM Finland Oy, ovat nyt tehneet sopimuksen innovaatiokumppanuudesta ja kvanttitietokoneen rakentamisen projekti on käynnistynyt. Projekti tulee etenemään kolmessa vaiheessa, joihin kaikkiin sisältyy sekä kehitystyötä että laitteen toimitus. Lisää projektista voit lukea VTT:n sivuilla.

VTT:n kvanttitietokone voi tulevaisuudessa vauhdittaa kehitystä huimasti monilla tieteen ja teknologian aloilla. Itse odotan suurella innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!