TE-uudistus on menestys

Olen varma yhdestä asiasta. TE-uudistus on menestys. Työllisyyspalvelut tulevat kehittymään vaikuttavampaan suuntaan. Ja hankinnoilla on siinä merkittävä rooli. Miksi olen siitä niin varma? Kaksi syytä. 1. Kunnilla selkeä intressi kustannusvaikuttavien palveluiden toteuttamiseen ja laajentuvan tietopohjan myötä myös mahdollisuus siihen. 2. TE-uudistus tuo palvelut lähemmäksi asiakastarvetta, koska työllisyys, koulutus sekä elinkeinopalvelut ovat saman katon alla Mitä siis […]

Miksi yrityksissä kannattaa panostaa hankintaosaamiseen?

Julkiset hankinnat ovat noin 37 miljardin euron markkina täällä Suomessa. Julkisen sektorin tarjouskilpailuihin osallistuminen on arvokas referenssi yritykselle kuin yritykselle. Yhä useamman tarjoajan osallistuminen tarjouskilpailuihin lisää myös yritysten innovatiivisuutta. Se puolestaan vaikuttaa sekä yritysten, että myös julkisten sektorin kannattavuuteen ja edesauttaa talouskasvua. Ja sitä kautta hyödyttää meitä kaikkia. Tarjouskilpailuihin osallistuminen ja niissä menestyminen vaatii yrityksiltä […]

Datasäädös täydentää EU:n datastrategiaa

Euroopan datastrategia hyväksyttiin helmikuussa 2020 ja sen ohjaamana EU:ssa on valmisteltu uutta dataa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisille pelisäännöille on todellakin kysyntää, sillä datastrategian tavoitteena on tehdä Euroopan unionista datavetoisen yhteiskunnan edelläkävijä sekä samalla myös luoda datalle eurooppalaiset sisämarkkinat. Komissio otti ison ja tärkeän askeleen, kun se antoi helmikuussa 2022 ehdotuksensa datan oikeudenmukaista saatavuutta […]

Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita kannattaa käyttää harkiten – erityisesti rakennusurakoiden kilpailutuksissa

Kilpailutatko rakennusurakoita? Jos vastaus on kyllä, olet todennäköisesti törmännyt tilanteeseen, jossa on jouduttu pohtimaan, voisiko tarjoajan sulkea pois tarjouskilpailusta esimerkiksi ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi. Rakennusurakoiden kilpailutusten hankintapäätökset tehdään usein halvimman hinnan perusteella. Laatuun pyritään vaikuttamaan muun muassa tarjoajille asetetuilla soveltuvuusvaatimuksilla. Tästä syystä harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla, kuten ammattitoimintaan liittyvällä vakavalla virheellä, on keskeinen merkitys rakennusurakoiden kilpailutuksissa. […]

”Suo siellä, vetelä täällä” – Pitääkö tarjoajille antaa mahdollisuus tarjoustensa täsmentämiselle vaiko ei?

Hankintalain mukaan tarjoaja vastaa siitä, että tarjous täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut kriteerit eikä tarjousta ole mahdollista parannella enää tarjousten jättämisen määräajan päätyttyä. Tämä pääsääntö on hyvin yksinkertainen ja armoton. Kuitenkin moni sisällöltään hyvä ja kilpailukykyinen tarjous saattaisi turhaan jäädä vertailun ulkopuolelle ilman hankintalakiin kirjattua tarjousten täsmennysmahdollisuutta. Mistä siis on kyse, jos tarjousten parantaminen ei ole […]

Tehdäänkö itse vai ulkoistetaanko? – Tuotantotavan analyysi auttaa päättämään 

Tuotantotavan analyysi eli Make or Buy -analyysi tarkoittaa nimensä mukaisesti analyysiä sitä, kannattaako toiminto toteuttaa omin voimin vai teettää se kokonaan tai osittain ulkopuolisella toimijalla. Make or Buy -analyysin avulla pystymme kartoittamaan, mikä eri vaihtoehdoista on asiakkaan näkökulmasta kustannustehokkain – vaikuttavuutta unohtamatta.   Lähtökohtaisesti analyysi kannattaa toteuttaa jo heti hankinnan suunnittelun alkuvaiheessa. Analyysin avulla kartoitamme […]

Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa

Tekoälyn hyödyntäminen hankintaprosessin eri vaiheissa on jo arkipäivää. Tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin on lainsäädännön luomat reunaehdot ja periaatteet. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvoitteet sekä yleisen tietosuojadirektiivin (”GDPR”) säännökset luovat omat haasteensa tekoälysovellusten hyödyntämiselle. Tekoälyn avulla eri lähteistä kootun ja muokatun tiedon lainmukaisuuteen liittyy usein epävarmuutta erityisesti tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi GDPR:n 3. artiklan mukaan asetusta sovelletaan, jos henkilötietoja […]

Sidosyksikköhankintojen sääntelyyn suunnitteilla suuria muutoksia

Kesäkuussa valmistunut hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia merkittävistä muutoksista, joilla pyritään ohjaamaan julkisia hankintoja. Useampi kirjaus koskee viime aikoina paljon puhuttaneita sidosyksikköhankintoja ja niitä koskevaa sääntelyä. Konkreettisimpana muutoksena sidosyksikkösääntelyn osalta hallitus tavoittelee sidosyksikköhankintoja koskevan omistusosuusvaatimuksen kirjaamista aiempaa selkeämmin. Lisäksi hallitusohjelma sisältää kirjaukset sidosyksikköhankintojen käyttöalan kaventamisesta ja ulosmyyntirajojen yhtenäistämisestä. Vaatimus vähintään 10%:n omistusosuudesta Viime vuosina on eri […]

Rakennusurakoiden julkinen hankinta – pari sanaa urakkaneuvotteluista

Teetkö urakkahankintoja? Vai oletko kenties rakennusalan toimija ja osallistut alan tarjouskilpailuihin? Rakennusurakat ovat tyypillisesti laajoja hankintakokonaisuuksia, joissa onnistuminen voi toisinaan olla kiven takana. Kun rakennusurakka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti, on hyvin toivottavaa, että hankinnasta ei valitettaisi markkinaoikeuteen. Rakennusurakoiden osalta valitus johtaa todennäköisesti vähintäänkin urakan viivästymiseen ja pahimmillaan siihen, ettei urakkaa pystytä lainkaan toteuttamaan. Joissain tapauksissa kilpailuttaminen […]

Käyttöoikeussopimusta kannattaisi rohkeasti hyödyntää nykyistä enemmän – monestakin syystä 

Hilmassa vuoden 2022 aikana julkaistuista hankintailmoituksista vain vajaat 100 hankintaa toteutettiin käyttöoikeussopimuksena. Tilastoja tarkemmin tutkiessani totesin, että määrä oli pienempi kuin vuonna 2021. Miksi käyttöoikeussopimusta ei haluta tai uskalleta käyttää? Miksi hankintayksikkö päätyy kilpailuttamaan esimerkiksi joukkoliikennepalveluja ja koulu- ja päiväkotikuvauksia varmuuden vuoksi palveluhankintasopimuksina siitäkin huolimatta, että se joutuu ottamaan kaikkien sopijapuolten riskit kannettavakseen?    Käyttöoikeussopimus […]

Allianssimallin ultralyhyt oppimäärä

Allianssimallista on puhuttu ja uutisoitu melko ahkerasti viime vuosien aikana. Välillä allianssimallista on esitetty kriittisiäkin näkökantoja, mutta niitä ovat toisaalta tasapainottaneet uutisoinnit siitä, miten allianssit ovat onnistuneet alittamaan asetetun budjetin tai ylittämään tavoitellun laatutason. Ks. esim. Tampereen Rantatunnelia koskeva uutinen, Tesoman hyvinvointipalvelua koskeva uutinen ja Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmää koskeva uutinen. Suomessa allianssimallia on hyödynnetty rakennusurakoiden, palveluiden […]

Miten julkisten hankintojen vastuullisuutta voidaan entisestään lisätä?

Julkisissa hankinnoissa liikkuu vuosittain rahaa noin 45 miljardia euroa, joten ei ole ihan merkityksetöntä, miten näitä rahoja käytetään. Julkisten hankintojen kilpailutuksissa käytettyihin tarjousten valinta- ja vertailukriteereihin kiinnitetään tänä päivänä yhtä enemmän huomiota ja hankintojen vastuullisuus onkin noussut hinnan lisäksi yhä tärkeämmäksi valintakriteeriksi. Ja hyvä niin. Mutta osataanko vastuullisuus ottaa oikealla tavalla huomioon kilpailutusta suunniteltaessa?   […]