EU:ssa valmistellaan merkittävää hankintauudistusta

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan julkisia hankintoja koskevaa säädösuudistusta. Kyse ei näyttäisi olevan pelkästä hankintadirektiivien päivittämisestä, vaan mahdollisesti koko eurooppalaisen hankintasääntelyn suunnanmuutoksesta. Toteutuessaan uudistus tulisi kumoamaan myös vastikään hyväksyttyjä kansallisia hankintaratkaisuja.  

Mistä on kyse?  

Komission valmistelema säädösuudistus puhututtaa hankintakenttää. Keskustelua aiheesta on vauhdittanut julkisuuteen vuodettu lakiluonnos sekä se, että luonnoksen nimen (“Public Procurement Act”) perusteella EU:ssa oltaisiin laatimassa direktiivin sijaan kokonaan uutta hankintoja koskevaa asetusta.   

Lakiluonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä julkisia hankintoja koskevalla EU-asetuksella. Arvioidun aikataulun mukaan asetus olisi tarkoitus hyväksyä vuonna 2027.   

Suuntana eurooppalaisemmat hankinnat  

Toteutuessaan kyse olisi merkittävästä muutoksesta nykyjärjestelmään. Toisin kuin direktiivi, johon nykyinen hankintasääntelymme perustuu, julkisia hankintoja koskeva asetus tulisi sellaisenaan sovellettavaksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaisi yhdenmukaistettua hankintojen sääntelyä koko EU:n alueella ja siten vähäisempää liikkumavaraa kansallisesti.   

Lakiluonnoksen perusteella uudistuksella on seuraavia tavoitteita:  

• Eurooppalaisuuden etusijaisuus hankinnoissa  

• Kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistaminen  

• Strategisemmat hankinnat  

• Digitaalisen hankintaekosysteemin käyttöönotto  

Lakiluonnos ehdottaa muun ohella seuraavia keskeisiä muutoksia:  

• Kolme uutta hankintamenettelyä, joista oletusmenettelyksi tulisi “avoin neuvottelumenettely”. Tätä täydentäisi “dynaaminen yksinkertaistettu menettely” sekä “innovaatiohaastemenettely”.  

• Hankintayksiköiden olisi kunkin budjettikauden alussa laadittava “Needs Plan”.   

• Markkinavuoropuhelua koskevia sääntöjä selkeytettäisiin ja sen käyttöön kannustettaisiin.   

• Soveltuvuusvaatimukset rajattaisiin siihen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhtaista. Liiallisia liikevaihtovaatimuksia sekä perusteettomia vaatimuksia aiemmasta julkisen sektorin kokemuksesta rajoitettaisiin.  

• Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden osalta pääsäännöksi olisi tulossa paras hinta-laatusuhde. Laadun vähimmäispainoarvo olisi lähtökohtaisesti oltava 30 % ja työvoimavaltaisissa hankinnoissa 50 %.  

Vaikka sääntelyn lopullisesta muodosta ei vielä ole täyttä varmuutta, ovat komission suuntaviivat hankintasääntelyn kehitykselle selvät: julkisilla hankinnoille annetaan isompi merkitys EU:n kilpailukyky-, turvallisuus- ja sisämarkkinapolitiikan vahvistamisessa. Kysymys ei siten ole pelkästä hankintojen kilpailuttamisesta, vaan myös EU:n tavoitteiden ajamisesta julkisissa hankinnoissa.  

Mitä hankintalain uudistukselle käy?  

Uutinen EU-tason uudistuksesta voisi saada aikaan innokkaamman vastaanoton, ellei kansallista hankintalakia olisi Suomessa vastikään muutettu.  

Komission ajama uudistus voisi toteutuessaan vesittää juuri voimaan tulleet kansalliset lainsäädäntöratkaisut, mutta kyseenalaistaa myös sellaiset hankintalakiin tehdyt muutokset, joiden voimaantulo on porrastettu myöhemmäksi. Epäilyksenä on, että jäisivätkö kyseiset muutokset lyhytikäisiksi, vai ehtisivätkö ne tulla voimaan laisinkaan.  

Vaikka tietyt kansalliset tavoitteet, kuten kilpailun edistäminen ja markkinavuoropuheluiden lisääminen ovatkin jo linjassa suunnitellun EU-sääntely kanssa, tulisi uusi hankinta-asetus romuttamaan hankintalakiin tehtyjä kirjauksia. Esimerkiksi sidosyksiköitä koskevat kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimukset poistuisivat ja ulosmyyntiä koskevat rajat yhdenmukaistettaisiin EU-tasolla. Uudistuksen ajoitus onkin haastava erityisesti niiden hankintayksiköiden osalta, jotka joutuvat toimeenpanemaan organisatoriset muutokset kansallisen lain nojalla juuri ennen EU-sääntelyn varmistumista ja sen voimaantuloa.  

Keskustelu jatkuu  

Murroksen keskellä varmaa on se, että keskustelu aiheesta jatkuu. Sääntelyn muodosta ja sisällöstä tullaan vielä vääntämään kättä EU-tasolla ennen lopullista ratkaisua. Epäilemättä uudistus tulee lisäämään keskustelua myös kotosuomessa vastikään tehdyistä lainsäädäntöratkaisuista ja niiden jalkauttamisesta.  

Blogin ovat kirjoittaneet PTCS:n asiantuntija Annika Lommi ja juniorijuristi Julia Kulmala.  

Pysy perillä viimeisimmistä hankintauutisista  

PTCS julkaisee viikoittain ajankohtaisimmat hankintauutiset JulkiSet -palvelussa.  

Lue uutisemme aiheesta täältä: Julkisia hankintoja koskevan säädösuudistuksen valmistelu etenee EU:ssa.  

Kaipaatko apua julkisissa hankinnoissa? Me autamme.  

Meiltä saat osaavaa ja asiantuntevaa apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi.  Lähetä viesti info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake.