Hankintaoikaisu vai valitus markkinaoikeuteen? Vai molemmat?
Hankintaoikaisu on muutoksenhakukeino, jonka avulla hankintamenettelyssä tapahtunut virhe pystytään korjaamaan nopeasti. Nopeuden lisäksi hankintaoikaisun käyttöön liittyy myös monia muita etuja markkinaoikeudessa käsiteltävään valitukseen verrattuna. Hankintaoikaisu ei kuitenkaan korvaa valitusta markkinaoikeuteen. Tässä blogissa avaan näiden muutoksenhakukeinojen eroja.
Oikaisuvaatimus voi kohdistua periaatteessa mihin tahansa hankintamenettelyn aikana tehtyyn ratkaisuun. Tämä tarkoittaa siis, että oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä. Käytännössä silloin, kun oikaisuvaatimuksen kohteena ei ole hankintapäätös, koskee oikaisuvaatimus yleensä hankintayksikön päätöstä, jolla joku ehdokas tai tarjoaja on suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle.
Hankintaoikaisun tekemisen edellytykset
Ennen kuin hankintaoikaisu voidaan tehdä, täytyy tiettyjen hankintalain asettamien vaatimusten täyttyä. Hankintalain 132 §:n mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tekemänsä ratkaisun, jos se on aiheutunut lain soveltamisessa tapahtuneesta virheestä. Hankintaoikaisu voidaan tehdä myös, jos asiaan on saatu sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa hankintapäätökseen tai annettuun ratkaisuun. Hankintaoikaisu voidaan tehdä myös, jos saatu uusi tieto muuttaa hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiä. Tässä tapauksessa hankintayksikön ei tarvitse lykätä hankintaoikaisun tekemistä hankintapäätöksen tekemiseen saakka.
Oikaisuvaatimuksen kohteena voi olla periaatteessa mikä tahansa hankintamenettelyn aikana tehty ratkaisu. Edellytyksenä on vain, että jokin ratkaisu tai päätös on tehty. Hankintamenettelyn aikana tehty ratkaisu kattaa kaikki hankintamenettelyn aikana tehdyt ratkaisut alusta asti, joten oikaisuvaatimuksen voi tehdä jo hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä. Käytännössä silloin, kun oikaisuvaatimus ei koske hankintapäätöstä, on usein kysymys hankintayksikön tekemästä päätöksestä, jolla se on sulkenut ehdokkaan tai tarjoajan tarjouskilpailun ulkopuolelle.
Muutoksenhaku hankintapäätöksen jälkeen
Kun hankinta ylittää kansalliset kynnysarvot, on hankintayksikön liitettävä hankintaansa koskevaan päätökseen valitusosoitus ja oikaisuohje muutoksenhakua varten. Niistä on käytävä ilmi, miten tarjoaja saa vietyä asiansa joko markkinaoikeuden käsiteltäväksi tai oikaisuvaatimuksella hankintayksikön uudelleen arvioitavaksi. Tarjoajalla on siis mahdollisuus puuttua näillä molemmilla muutoksenhakukeinoilla hankintayksikön tekemiin virheisiin kesken hankintamenettelyn.
Tarjoajan on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun tai/ja valituksen vireille tulosta 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintayksikkö voi puolestaan itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 90 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty. Toisin sanoen hankintayksiköillä on mahdollisuus reagoida tekemiinsä virheisiin vielä 3 kk päätöksen tai muun ratkaisun tekemisen jälkeen.
Hankintayksikön ratkaisuun voi hakea muutosta uudelleen
Huomionarvoista mielestäni on, että hankintaoikaisuvaatimuksen tekeminen ei takaa asianosaisen oikeusturvaa, koska oikaisuvaatimuksen tekeminen ei korvaa tai jatka markkinaoikeudelle tehtävän valituksen määräaikaa.
Pelkkä hankintaoikaisuvaatimus ei välttämättä johda tarjoajan kannalta tyydyttävään tulokseen, koska hankintayksikkö voi oikaisuvaatimuksesta huolimatta jättää muuttamatta tekemänsä ratkaisu, jos se ei pidä muutosten tekemistä perusteltuna. Hankintayksikkö voi myös peruuttaa hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisunsa ja ratkaista asian uudelleen joko kokonaan tai osittain.
Huomattavaa on, että siinä tapauksessa, että hankintayksikkö tekee uuden ratkaisun, alkaa ratkaisun tiedoksiannon jälkeen kulua tätä ratkaisua koskeva uusi muutoksenhakuaika.
Hankintayksikkö myös voi peruuttaa hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ja keskeyttää hankinnan, jos virhettä ei voida korjata tekemällä uusi hankintapäätös. (Lähde: Hankinnat.fi).
Molempien muutoksenhakukeinojen käyttämistä voi mielestäni pitää perusteluna etenkin, jos kyse on tulkinnanvaraisesta virheestä. Riski siitä, että hankintayksikkö ei muuta ratkaisua oikaisuvaatimuksesta huolimatta kasvaa, mikäli hankintamenettelyssä tehty virhe on epäselvä.
Pelkän hankintaoikaisun tekeminen voi siis joskus johtaa jopa siihen, että päätöstä tai muuta ratkaisua koskeva valitusaika kuluu umpeen. Tarjoajalla on aina mahdollisuus perua valituksensa markkinaoikeudessa, jos virhe korjataan jo suoraan oikaisuvaatimuksen perusteella.
Blogin on kirjoittanut lakimiesharjoittelija Annemari Kauppi.
PTCS:ltä saat apua ja koulutusta kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä
Kun joudut tilanteeseen, jossa mietit, kannattaako tehdä oikaisuvaatimus vai valitus markkinaoikeuteen, me autamme. Ota siis yhteyttä Laura Mäkeen tai lähetä viesti info@ptcs.fi.
Tutustu myös tarkemmin valitusasioihin ja MAO-prosesseihin liittyviin palveluihimme.
Lue lisää markkinaoikeusprosessista aikaisemmasta blogitekstistämme: Tuntuuko MAO-valitusten käsittelytahti hitaalta? Onko mitään tehtävissä?
Tags: Julkiset hankinnatMAO-valitusOikaisuvaatimusvalitusaika