Kolmansista maista tulevien tarjoajien ja tuotteiden kohtelu tarjouskilpailussa
Mitä, jos tarjouskilpailuun osallistuu kolmannesta maasta tuleva tarjoaja? Pitääkö hankintayksikön kohdella tällaista tarjoajaa yhdenvertaisesti muiden tarjoajien kanssa? Vai voiko hankintayksikkö vain sulkea tällaisen tarjoajan pois tarjouskilpailusta?
Näihin kysymyksiin liittyen Euroopan komissio on julkaissut toukokuussa 2025 ohjeistusta kolmansista maista tulevien tarjoajien kohtelusta kysymysten ja vastausten muodossa. Ohjeistuksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen (EUTI) antamista ratkaisuista C-652/22, Kolin ja C-266/22, Qingdao aiheutuneet epäselvyydet. Ohjeen tarkoituksena on toimia tulkinta-apuna hankintayksiköille, eikä se ole oikeudellisesti sitova.
Ennakkoratkaisuista seuraavat oikeusohjeet
Asiassa C-652/22, Kolin EUTI katsoi, että erityisalojen hankintadirektiivin 2014/25/EU mukainen oikeus jättää tarjous julkisessa hankintamenettelyssä unionissa ei ulotu kolmansista maista tuleviin tarjoajiin. Tällaiset tarjoajat eivät voi myöskään vedota unionin lainsäädäntöön riitauttaakseen hankintapäätöksen. EUTI totesi, että kysymys kolmansista maista tulevien tarjoajien osallistumisesta julkisiin hankintamenettelyihin jäsenvaltioissa kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, eikä jäsenvaltioilla ole oikeutta antaa asiasta säädöksiä.
Asiassa C-266/22, Qingdao EUTI totesi Kolin-ratkaisuun viitaten, että jäsenvaltiot eivät saa toimia lainsäätäjinä yhteisen kauppapolitiikan alalla, jos unioni ei ole niitä valtuuttanut tai jos ei ole olemassa unionin säädöstä, joka voitaisiin panna täytäntöön. Tällöin ei voida soveltaa sellaista kansallista lainsäädäntöä, joka velvoittaisi hankintayksikön sulkemaan pois kolmansista maista tulevat tarjoajat. Hankintayksikön on itsenäisesti päätettävä, onko kolmannesta maasta tulevan tarjoajan osallistuminen sallittava vai onko se suljettava pois tarjouskilpailusta.
Kolmannet maat ja GPA-sopimus
Kolmansilla mailla tarkoitetaan maita, jotka eivät kuulu EU:n sisämarkkina-alueeseen eikä julkisia hankintoja koskevaan Maailman kauppajärjestön sopimukseen (GPA-sopimus), ja jotka eivät ole solmineet EU:n kanssa muuta julkisia hankintoja koskevaa kansainvälistä sopimusta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina ja Turkki.
Komission ohjeistuksen mukaan, jos EU:lla ei ole kansainvälistä sopimusta julkisista hankinnoista tietyn kolmannen maan kanssa, on hankintayksikön harkintavallassa päättää, hyväksyykö se tällaisesta maasta tulevan tarjoajan hankintamenettelyyn vai ei. Hankintayksikkö voi siten halutessaan sulkea tällaisesta kolmannesta maasta tulevan tarjoajan pois tarjouskilpailusta.
Mikäli kolmas maa on kuitenkin tehnyt kansainvälisen sopimuksen EU:n kanssa, hankintayksiköllä on velvollisuus hyväksyä tällaisesta maasta tuleva tarjoaja mukaan hankintamenettelyyn. Edellytyksenä kuitenkin on, että hankinta kuuluu kyseisen sopimuksen soveltamisalaan. Esimerkiksi GPA-sopimuksessa on määritelty tietyt kynnysarvot, joiden täyttyminen on edellytys sopimuksen soveltumiselle.
Kolmansista maista tulevien tuotteiden jättäminen tarjouskilpailun ulkopuolelle
Komissiolle esitettiin kysymys siitä, onko hankintayksiköllä vastaava harkintavalta hylätä tarjous, jos tarjoaja tarjoaa tavaroita ja palveluita, jotka ovat peräisin sellaisista kolmansista maista, joilla ei ole kansainvälistä sopimusta julkisista hankinnoista EU:n kanssa.
Komission ohjeistuksen mukaan Kolin-ratkaisu käsittelee ainoastaan kolmansista maista olevien tarjoajien pääsyä hankintamenettelyihin eikä se siten ota kantaa tuotteisiin. Komission ohjeistuksessa viitataan kuitenkin tältä osin erityisalojen hankintadirektiivin 85 artiklaan, jossa säädetään kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävistä tarjouksista. Kyseisen artiklan mukaan tällaiset tarjoukset voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 % tarjouksen tuotteiden kokonaisarvosta. Tämä sääntely koskee kuitenkin vain erityisalojen hankintoja eikä siten tule sovellettavaksi hankintadirektiivin 2014/24/EU mukaisiin hankintoihin.
Kolmansista maista tulevilla tarjoajilla ei ole hankintadirektiivistä johtuvia oikeuksia
Sellaisista kolmansista maista tulevat tarjoajat, joilla ei ole kansainvälistä sopimusta julkisten hankintojen saralla EU:n kanssa, eivät voi vedota hankintadirektiiviin, vaikka hankintayksikkö päättäisi ottaa ne mukaan hankintamenettelyyn. Myöskään hankintalain periaatteet, kuten avoimuus- ja suhteellisuusperiaate, eivät tule sovellettavaksi tällaisiin tarjoajiin.
Tällaiset kolmansien maiden yritykset voivat siten osallistua tarjouskilpailuihin käytännössä vain ilman valitusoikeutta hankintamenettelystä. Komission ohjeistuksen mukaan kansallinen sopimusoikeus voi kuitenkin joissain tapauksissa antaa pääsyn kansalliseen siviili- tai hallinnolliseen oikeussuojakeinoon. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kyse ei ole EU:n hankintadirektiivien täytäntöönpanosta.
Poissuljentaan voi varautua ennalta tarjouspyynnössä
Hankintayksikkö voi ilmoittaa etukäteen tarjouspyynnössä, aikooko se hyväksyä tarjouskilpailuun tarjouksia sellaisista kolmansista maista, joilla ei ole EU:n kanssa kansainvälistä sopimusta julkisista hankinnoista. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä, vaan hankintayksikkö voi hyväksyä tai hylätä tällaiset tarjoukset missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa.
Blogin on kirjoittanut Julia Kulmala.
Tarvitsetko apua julkisissa hankinnoissa?
Meiltä saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi. Lähetä meille viestiä info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake, niin olemme sinuun yhteydessä.
