Pakotteiden vaikutus sopimussuhteisiin

PTCS:n kuluvan vuoden toimeksiannoissa on korostunut EU:n Venäjään kohdistamiin pakotteisiin liittyvien kysymysten selvittäminen erityisesti asiakkaidemme hankintasopimusten osalta. Pakoteasiat ovat edelleenkin hyvin ajankohtaisia, joten olemme koonneet lyhyen koosteen EU:n asettamista pakotteista ja niiden huomioimisesta hankintayksiköiden toiminnassa.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt tähän mennessä kuusi Venäjää ja Valko-Venäjää koskevaa pakotepakettia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Huomattavaa on, että, vaikka pakotesäännökset perustuvat pääosin EU:n asetuksiin, ovat kaikki pakotteita koskevat säännökset Suomessa kansallisesti pakottavaa oikeutta. Pakotesäännösten rikkominen on kansallisesti rangaistavaa rikoslain 46. luvun nojalla maahantuontiin ja maastavientiin liittyvinä rikoksina. Myös oikeushenkilö voi joutua rangaistusvastuuseen.

Yleiset henkilö- ja yhteisöpakotteet

EU:n asettamat yleiset pakotteet koskevat kaikkia yksityisiä ja julkisia toimijoita koko Euroopan alueella. Venäjään sidoksissa olevien yritysten tai henkilöiden kanssa ei saa käydä kauppaa, eikä tällaisille tahoille saa myöskään luovuttaa varoja suoraan tai välillisesti. Pakotteet kohdistuvat lisäksi muun muassa tuontiin, vientiin, liiketoimiin tiettyjen tahojen kanssa tai muuhun yhteistyöhön tai toimintaan. Esimerkiksi puu- ja terästavaran ostaminen Venäjältä suoraan tai välillisesti on pakoteasetuksissa kielletty. Tästä syystä erityisesti rakennusurakoissa on oltava tarkkana sen suhteen, mistä rakennusmateriaali on peräisin.

Pakotteita voidaan kohdistaa myös välillisiin toimiin, joissa pakotteen kohteena oleva omaisuus, järjestely tai etu todellisuudessa päätyy kielletyn tahon hyväksi.  Huomion arvoista siis on, että edun vastaanottaja voi myös olla jokin kielletty taho, vaikka pintapuolisesti sopimusjärjestelyä tarkasteltaessa näin ei näyttäisi olevan. Jotta myös välilliset toimet pystyttäisiin estämään, joudutaan usein pohtimaan ja tarkastelemaan viime kädessä myös yritysten omistus- ja määräysvaltasuhteita.

Pakotesäännökset koskevat kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita, joiden onkin aina selvitettävä pakotteiden soveltuminen omaan sopimuskumppaniinsa.

Pakotteiden vaikutukset julkisiin hankintoihin

Uusien hankintasopimusten tekeminen ja niiden jatkaminen EU:n hankintadirektiivien piirissä olevien sopimusten osalta on ollut kiellettyä 9.4.2022 alkaen. Kielto koskee sopimuksia, joissa toisena osapuolena on EU:n pakoteasetuksessa kielletty taho, kuten

1. Venäjän kansalainen tai Venäjälle sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin;
2. oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista tämän kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia; tai
3. em. kohtien 1 tai 2 alakohdassa tarkoitetun yhteisön puolesta tai johdolla toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin.

Huomionarvoista kuitenkin on, että pakotteet koskevat myös alihankintaa silloin, kun alihankkijalla on yli 10 prosentin osuus kyseisen sopimuksen arvosta tai kyseessä on voimavara-alihankkija.

Voimassa olevat hankintasopimukset, joiden osapuolena on kielletty taho, on jäädytettävä 10.10.2022 mennessä. Jäädyttämisellä tarkoitetaan yksinkertaisesti siitä, että ko. hankintasopimuksia ei voida soveltaa käytäntöön. Jotta tämä vaatimus voidaan toteuttaa, on hankintayksikön tunnistettava omista sopimuskumppaneistaan ne henkilöt, yhteisöt ja muut tahot, jotka kuuluvat kiellettyihin sopijakumppaneihin tai, joissa järjestelyjen edunsaajina ovat todellisuudessa kielletyt tahot.

Huomattavaa on, että hankintayksikkö ei joudu vahingonkorvausvastuuseen sopimuksen irtisanomisesta, jos irtisanominen toteutetaan pakotesäännösten perusteella.

Hankintayksikön velvoitteet ja vastuu

Uuden hankintamenettelyn alkaessa on hankintayksikön itse aktiivisesti huomioitava ja selvitettävä mahdolliset sopijakumppania ja ostettavia tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita koskevat rajoitukset. Tämä ns. tuntemisvelvoite koskee myös voimassa olevia hankintasuhteita.

Hankintayksikkö vastaa aina itse EU:n pakotteiden vaikutusten selvittämisestä omissa hankinnoissaan. Epäselvissä tapauksissa hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää lisätietoja, selvitystä tai muita asiakirjoja, joista todelliset omistus- ja edunsaajasuhteet ja hankittujen tavaroiden alkuperä ovat luotettavasti selvitettävissä. Tämä selvitysvelvollisuus koskee myös koko alihankintaketjua.

Hankintayksikkö täyttää vaaditun selvitysvelvollisuuden esimerkiksi yksinkertaisesti kysymällä sopijakumppanilta sen omistussuhteista taikka edunsaajaketjuista. Hankintayksikkö voi myös käyttää hyväkseen rekisteripalveluja tai hankkia tietoa muulla soveltuvalla tavalla. Viime kädessä hankintayksikkö saattaa joutua salapoliisityöhön omistussuhteiden selvittelyssä.

Pakotteiden vaikutusten tunnistaminen organisaation sopimussuhteissa on muodostunut tärkeäksi osaksi sopimusriskien hallintaa. Kukaan ei enää voi olla passiivinen tässäkään suhteessa.

Aihetta on käsitelty myös blogeissamme Pakotteiden vaikutukset julkisiin hankintoihin ja Ulkomaisen tarjoajan osallistuminen hankintamenettelyyn – mitä kannattaa huomioida?.

Tarvitsetko apua sopimusasioihin liittyvien kysymysten selvittämisessä?

Autamme kaikissa pakotteiden aiheuttamissa ongelmatilanteissa, kuten hankintamenettelyn aikaiset selvitykset, sopimuskumppanien, edunsaajien ja alihankkijoiden tunnistaminen ja selvitykset, sopimusten päättämis- ja muokkaamistilanteet ja kustannusvaikutuksista johtuvat hinnanmuutosneuvottelut.

Jos pakotteet ja niiden huomioiminen herättävät kysymyksiä, me autamme. Ota yhteyttä lakimiehiimme Aarne Kumlin, Tuukka Lappalainen tai laita viestiä info@ptcs.fi.

Kaikki ajankohtaiset julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden koulutukset löydät koulutuskalenteristamme.