Rakennusurakoitsijan konkurssi julkiseen hankintaan liittyvässä urakkasopimuksessa
Korkojen nousu, inflaatio ja kulutuskysynnän heikkeneminen ovat luoneet rakennusalalle hyvin vaikean toimintaympäristön. Asuinrakentamisen ja rakennusinvestointien vähäisyys ovat johtaneet siihen, että osa rakennusalan yrityksistä on ajautunut konkurssiin.
Myöskään julkinen sektori ei ole immuuni urakoitsijoidensa konkurssitilanteille, vaan konkurssitilanteita tulee vastaan yhä enenevässä määrin. Konkurssitilanteet aiheuttavat urakan viivästymisen alkuperäisestä aikataulusta sekä riskin tilaajan oikeudenmenetyksistä. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että tilaajalla on tiedossaan oikeat ja lainmukaiset etenemistavat konkurssitilanteita varten.
Sopimuksen purkaminen vai urakan loppuun vieminen konkurssipesän kanssa
Niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin urakkasopimus laaditaan lähes poikkeuksetta YSE 1998 -ehtojen pohjalle. YSE-ehtojen mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei tilaajalla ole YSE-ehdoista poiketen oikeutta purkaa urakkasopimusta ennen kuin konkurssipesälle on varattu konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukainen oikeus sitoutua urakkasopimukseen.
Käytännössä tilaajan on tiedusteltava konkurssipesältä, onko se halukas sitoutumaan urakkasopimukseen ja suorittamaan urakan loppuun. Mikäli tilaaja purkaa urakkasopimuksen varaamatta konkurssipesälle kuvattua oikeutta, syyllistyy tilaaja itse sopimusrikkomukseen.
Vakuudenantajan eli takaajan rooli
Jos konkurssipesä ei ole halukas sitoutumaan urakkasopimukseen, tilaajalla on oikeus purkaa sopimus YSE-ehtojen mukaisesti (YSE-ehtojen 79 §). Sopimuksen purkamisen jälkeen tilaaja ottaa työmaan haltuunsa YSE-ehtojen 82 §:n mukaisesti. YSE-ehtoihin liittyy myös erilaisia konkurssitilanteissa huomioitavia erityispiirteitä. Esimerkkinä tilaajan velvollisuus tiedustella takaajalta YSE-ehtojen 87 §:n mukaisesti, sitoutuuko tämä suorittamaan urakkasopimuksen loppuun.
Tilaajan on lisäksi konkurssitilanteissa tärkeää muistaa tehdä reklamaatio vakuudenantajalle (hyvin usein omavelkainen takaus) ja vaatia suoritusta annetusta vakuudesta sen voimassaoloaikana, jotta vakuudenantajalta saadaan tarvittaessa korvaukset tilaajalle aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista.
Jos takaaja ei ota urakkaa suoritettavakseen, tilaajan on hankittava urakkaan uudet urakoitsijat. Tilaaja ei voi lähtökohtaisesti suoraan valita uutta urakoitsijaa ilman kilpailutusta, vaan sen on pyrittävä rajoittamaan aiheutuvaa vahinkoa sekä varmistettava, että urakan loppuun saattaminen tapahtuu mahdollisimman kustannustehokkaasti (vahingon minimoimisvelvoite).
Tilaajan on arvioitava, voidaanko urakan loppuunsaattaja valita suorahankintamenettelyn kautta (jolloin kilpailuttaminen käytännössä käsittäisi tarjousten pyytämisen sähköpostitse riittävältä määrältä yrityksiä) vai tuleeko loppuun saattaminen kilpailuttaa hankintalain mukaisesti. Suorahankintamenettely voi olla perusteltu esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa (hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohta). Jos suorahankinnan tekemiselle ei ole hankintalain mukaisia perusteita, on hankinta kilpailutettava hankintalain mukaisesti.
Kun urakka on saatettu valmiiksi, tilaajan on järjestettävä konkurssipesän kanssa YSE 83 §:n mukainen tilisuhteiden selvittäminen.
Tekstin ovat kirjoittaneet senior-juristi Tuukka Lappalainen ja lakimiesharjoittelija Alexi Hannolainen.
PTCServices Oy:n kokeneet juristit avustavat hankintayksiköitä urakoitsijoiden ja muiden hankintayksiköiden sopimuskumppanien konkurssitilanteissa. Mikäli sinulla heräsi kysyttävää blogitekstistä tai tarvitset apua konkurssitilanteen kanssa, ota yhteyttä PTCS:n senior-juristi Tuukka Lappalaiseen, puh: +358 50 305 9966, sähköposti: tuukka.lappalainen@ptcs.fi. Tai lähetä viesti Info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake.
