Sidosyksiköt tulevat – miten käy kilpailuneutraliteetin?
Sana sidosyksikkö herättää minussa nykyisin ristiriitaisia tunteita. Eniten taitaa ahdistaa. Miksi näin?
2000-luvun alussa aloitin jatko-opinnot ja päätin tuolloin kirjoittaa lisurin in-house hankinnoista. Reilut sata sivua tekstiä syntyi silloisesta oikeuskäytännöstä ja kilpailuneutraliteettipohdinnoista. Jatko-opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun julkiset hankinnat veivät mennessään. Kiinnostus sidosyksiköitä ja kilpailuneutraliteettia kohtaan ei kuitenkaan koskaan kadonnut. Päinvastoin.
Erityisen ajankohtainen sidosyksiköitä koskeva sääntely on uusien rajojen tultua voimaan tämän vuoden alusta.
Sidosyksikkösääntelyn tarkoitus
Sidosyksikkösääntelyn tarkoitus on mielestäni hyvä. Myös julkisen sektorin toimijoilla pitää olla oikeus järjestellä omaa toimintaansa, kuten eriyttää sisäisiä yksiköitä erillisiksi osakeyhtiöiksi. Yhtiöitetyn yksikön toiminnan jatkuessa ennallaan, ei pelkästään osakeyhtiömuodossa toimimisen pitäisi johtaa siihen, että osakeyhtiöltä tehtävät hankinnat pitäisi kilpailuttaa. Sidosyksikkösääntely mahdollistaakin kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamisen. Karkeasti yksinkertaistettuna hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja.
Sidosyksikkösääntelyssä keskeistä on mielestäni kilpailuneutraliteetin turvaaminen. Yhtiö, jonka toiminta on turvattu sen omistajien ilman kilpailuttamista tekemillä suorahankinnoilla, ei voi täysin vapaasti häärätä markkinoilla. Kuten entinen esimieheni Elise Pekkala TEM:istä asian osuvasti aikoinaan tiivisti: ”Ei voi poimia rusinoita pullasta.”
Sääntelyn tarkoitus on asettaa rajat julkisen sektorin omistamien yhtiöiden toiminnalle ja turvata, etteivät markkinat ja kilpailuneutraliteetti vaarannu. Kansallisessa hankintalaissa sidosyksiköiden toiminnalle on asetettu direktiivien sääntelyä tiukemmat rajat. Uudet rajat sidosyksikkötoiminnalle tulivat voimaan 1.1.2019.
Tarkoituksenmukaista yritystoimintaa vai kilpailuttamisvelvoitteen kiertämistä?
Suorahankintoihin oikeuttavat säännökset, kuten sidosyksikkösääntely, on poikkeus kilpailuttamisvelvoitteesta. Poikkeamia kilpailuttamisen pääsäännöstä tulkitaan tiukasti ja niitä sovelletaan harvoin.
Minulle on kuitenkin syntynyt kuva, että sidosyksikköhankinnat ovat jotenkin karkaamassa käsistä. Talonsisäisistä in house -toimijoista on kasvamassa useiden hankintayksiköiden omistamia yrityksiä, jotka markkinoivat osakkeitaan hankintayksiköille muun muassa sillä, ettei sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja tarvitsisi kilpailuttaa. Tästä ovat olleet huolissaan erityisesti yritykset ja niiden etujärjestöt.
Tuntuu siltä, että oman toiminnan järjestelyn sijasta sidosyksikköjen toimintaan liittyy yhä enemmän ajatus kilpailuttamisvelvoitteen kiertämisestä. Järjestelyillä pyritään turvaamaan ja ehkä jopa maksimoimaan suorahankinnat. Lisäksi halutaan toimia markkinoilla. Jos se ei onnistu sidosyksikkösääntelyn puitteissa, eriytetään sidosyksikön kaupallinen toiminta omaan yhtiöönsä.
Julkisen ja yksityisen sektorin toiminta sekoittuu ja kaupallisen sekä ei-kaupallisen toiminnan rajat tuntuvat hämärtyvän. Kilpailuneutraliteetin rajoja koetellaan.
Onko tämä oikein? Tällaisen kehityksen ei varmaankaan pitäisi ahdistaa. Ei ainakaan silloin, kun se tapahtuu sääntelyn sallimissa rajoissa.
Turvaako sääntely kilpailuneutraliteetin?
Sääntely ei kuitenkaan ole yksiselitteistä eikä mustavalkoista. Sääntöjen soveltamiseen, kuten sidosyksikkösääntelyynkin, liittyy harmaalla alueella olevia tulkinnallisia asioita. Yleensä olen valmis koettelemaan rajoja ja etsimään uusia ratkaisuja. En kuitenkaan kilpailuneutraliteettia ja markkinoiden toimivuutta vaarantaen. Epävarmuus siitä, turvaako sidosyksikkösääntely todella kilpailuneutraliteetin ja markkinoiden toimivuuden riittävällä tavalla, ahdistaa.
Kirjoittaja on PTCS:n toimitusjohtaja, asiantuntija Saila Eskola, joka kertoo sidosyksikkösääntelystä lisää 1.2.2019 järjestettävässä webinaarissa Sidosyksikköhankinnat ja uudet säännökset. Tule kuulemaan, miten sidosyksikköhankinnat kannattaa järjestää markkinoiden toimivuuden ja kilpailuneutraliteetin turvaavalla tavalla. Ilmoittaudu webinaariin tästä tai kysy lisää saila.eskola@ptcs.fi.
Lue lisää sidosyksiköistä:
https://ptcs.fi/ratkaisujen-aika-on-nyt-miten-tulisi-varautua-tiukempaan-sidosyksikkosaantelyyn/
https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/osta-osake-niin-ei-tarvitse-kilpailuttaa
https://www.yrittajat.fi/blogit/vahemmistoosakkuus-kuntayhtiossa-ei-kannata
https://www.yrittajat.fi/blogit/kiertavatko-kunnat-kilpailutusta-laittomasti
https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/599082-kuntien-vetaydyttava-markkinoilta
Tags: in-housekilpailuneutraliteettisidosykiskkösidosyksikkösidosyksikköhankinnatSidosyksikkösääntely